Ammattilaisesta aloittelijaksi - Jään eläkkeelle taideopettajan töistä
Hei! Tässä artikkelissa kerron lyhyesti siitä mitä aion tehdä seuraavaksi kun lopetan taiteen tekemisen työnä.
Ikuinen oppilas
Mitä enemmän harjoittelee ja opiskelee kuvataidetta sitä enemmän on harjoiteltavaa ja opittavaa. Ja harjoiteltavaa riittää aivan perusasioissa. Kun silmä kehittyy ja ymmärrys lisääntyy ankaran harjoittelun myötä, avautuu kuvataiteesta asioita, jotka ovat jääneet aiemmin huomaamatta.
Yksi merkittävä tajuaminen on se, että oma osaaminen ei ehkä olekaan niin hyvää kuin aiemmin ajatteli. Tämä on tavanomainen tietotaitoihin liittyvä piirre. Kun saavuttaa vähän tietämystä ja osaamista, luulee helposti tietävänsä ja osaavansa enemmän kuin todellisuudessa osaa. Siinä kohtaa täytyy ottaa etäisyyttä omiin tekemisiinsä ja katsoa missä oikeasti mennään. Toki jos on tyytyväinen saavuttamaansa tasoon ei uudenoppimista tarvita. Mutta jos haluaa jatkaa edistymistä täytyy säilyttää objektiivisuus ja nöyryys tosiasioiden edessä.
Kuten sanoin pelkissä perusasioissa riittää paljon harjoiteltavaa. Onnistuin taiteilemaan ammattilaisena joitakin vuosia perusasioiden kohtuullisella hallitsemisella. Alkeissa on voimaa, mutta sitä voimavarastoa ei kovin nopeasti ammenneta tyhjäksi. Työtä riittää pitkäksi aikaa.
Nyt kun leipäpaineet ovat jäämässä taakse taiteen alueelle, eikä opetustyökään tule viemään enää aikaa ja voimia, voin paremmin keskittyä perusteiden täydellistämiseen ja oman taiteen tekemiseen. Tavoitteeni on siis jatkaa eteenpäin ikuisen oppilaan tiellä.
Totuus, kauneus ja hyvyys
Nollaan siis tilanteen ja aloitan harjoittelun 'alusta'. Tavoittelen maalariartesaanina klassista laatua ja korkeaa käsityötaitoa. Erityisesti olen kiinnostunut kehittymään myös visuaalisessa tarinankerronnassa. Tämä on tapani osoittaa arvostukseni menneitä ja nykyisiä maalaustaiteen mestareita kohtaan ja ennen kaikkea Luojaani kohtaan, joka on suunnitellut ihmiselle tällaisia hämmästyttäviä esteettisiä ja taiteellisia kykyjä.
Nykytaiteen rajattomassa todellisuudessa kaiken maailman seinään teipatut banaanit, Manzonin tölkit ja näkymättömät teokset pilkkaavat sitä mikä on totta, kaunista ja hyvää. En halua olla osa sellaista maailmaa. Haluan tehdä taidetta, joka perustuu standardeihin, joita tavallinen ihminen voi helposti ymmärtää. Se voi olla vanhanaikaista, mutta taiteilijan kuuluu toteuttaa omaa taiteellista visiotaan ja elää omien arvostustensa mukaan.
Terveisin,
Tuomas
PS. Kriittisyyteni nykytaidetta kohtaan kohdistuu sen äärimmäisiin muotoihin. Hyvällä nykytaiteella on paikkansa ja funktionsa ja siinä on jokin järki. Pidän esimerkiksi hyvästä abstraktiosta ja abstraktiohan on myös klassisen ilmaisun taustalla. Mestariteoksen tunnistaa siitä, että sen abstrakti perusrakenne toimii.