Koineekreikka - Uuden Testamentin alkukieltä tutkimassa
Hei! Kuten olet huomannut olen viime kuukausina poikennut välillä yleisestä linjastani ja kirjoittanut artikkeleita muistakin aiheista kuin kuvataiteesta. Koska en myy enää mitään taiteeseen liittyvää en koe välttämättömäksi rajata nettisivujani absoluuttisen tiukasti pelkkään kuvataiteeseen. En lopulta edes käytä kuvataiteen tekemiseen enää kovin paljon aikaa. Maalaan tai piirrän silloin kun sopiva tilaisuus avautuu ja taiteen tekeminen kiinnostaa.
Iso osa siitä ajasta, jonka aiemmin käytin maalaustaitojen kehittämiseen kuluu nyt muissa projekteissa. Yksi niistä on Uuden Testamentin alkukielen eli koineekreikan tutkiminen.
Mikä on koineekreikka?
Koineekreikka tarkoittaa yleiskreikkaa. Koineekreikka oli vallalla n. 300 eaa. – n. 500 ya. Se oli eri murteiden sekoitus ja siitä tuli kansainvälinen kieli. Sitä ymmärrettiin lähes kaikkialla maailmassa.
Matteuksen evankeliumia lukuunottamatta kaikki muut Uuden Testamentin kirjoitukset kirjoitettiin alun perin koineekreikaksi. Siitä tulee nimitys alkukieli. Se on siis Uuden Testamentin alkuperäinen kieli. Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin ilmeisesti ensin hepreaksi.
Nykyaikaiset raamatunkäännökset Uuden Testamentin osalta käännetään kreikankielisistä tekstilaitoksista. Nämä tekstilaitokset taas valmistetaan tutkimalla löydettyjä vanhoja Raamatun käsikirjoitusjäljennöksiä. Uuden Testamentin muinaisia käsikirjoituksia on löydetty aivan valtavasti. Jos varhaiset käännökset lasketaan mukaan niin käsikirjoitusten ja tekstikatkelmien määrä on kymmeniätuhansia. Lisäksi varhaiset apostolien jälkeen vaikuttaneet kristilliset kirjoittajat, esimerkiksi niin sanotut kirkkoisät ja apologeetat, lainasivat Uutta Testamenttia tai viittasiivat siihen runsaasti. On sanottu, että Uuden Testamentin teksti voitaisiin koota pelkästään näiden vanhojen kirjoittajien teksteistä. Niinpä lähdemateriaalia Uuden Testamentin alkuperäisen lukutavan ennallistamiseen on todella paljon.
Miksi tutkia koineekreikkaa?
Yksi syy koineekreikan tutkimiseen on Raamatun ymmärtäminen. Mutta totta puhuen koineekreikan tunteminen ei ole ollenkaan välttämätöntä nykyään, jotta voisi ymmärtää Raamattua, koska monet nykyaikaisista raamatunkäännöksistä ovat niin hyviä, että ne välittävät alkutekstin merkityksen luotettavasti.
Uuden Testamentin lukijalle voi kuitenkin herätä kysymyksiä joistakin raamatunjakeista ja niiden käännöksen täsmällisyydestä. Raamatunkäännöksiähän on käsittämättömän paljon ja niitä tehdään jatkuvasti uusia. Raamattu on kaikkien aikojen käännetyin ja laajalevikkisin kirja. Tällä hetkellä Raamattu tai sen osia on käännetty yli 3000 kielelle. Joillakin kielillä on monia käännöksiä. Esimerkiksi erilaisia englanninkielisiä käännöksiä on lukematon määrä. Suomalaisiakin käännöksiä on monta. Pelkästään kirkkoraamatusta on viimeisen sadan vuoden aikana ilmestynyt monta versiota ja viimeisin Uuden Testamentin suomenkielinen käännös valmistui vuonna 2020. Uuden suomenkielisen Vanhan Testamentin käännöksen pitäisi valmistua vuonna 2028.
On ihan hyvä tutustua erilaisiin käännöksiin, koska niistä voi saada uusia näkökulmia Raamatun tekstin merkitykseen, mutta samalla erilaisten käännösmahdollisuuksien olemassolo voi hämmentää joitakin Raamatun lukijoita. Silloin voi olla hyödyllistä vierailla alkulähteellä ja selvittää miten kysymyksiä herättänyt kohta kuuluu koineekreikaksi. Mutta enhän minä ymmärrä muinaiskreikkaa, mitä hyötyä Raamatun lukemisesta kreikankielellä voisi siis olla? Pelkän koineekreikankielisen tekstin lukemisesta tuskin on paljon apua, joten täytyy turvautua Raamatun kreikan sanakirjoihin ja hakuteoksiin, joissa näitä sanoja selitetään ja niiden erilaiset käännösvaihtoehdot on listattuna.
Toinen vaihtoehto on lukea niin sanottua rivienvälikäännöstä, jossa alkukielisen tekstin alla on sanasta sanaan tarkka käännös kohdekielelle. Alla kuvassa sivu Emphatic Diaglottista, joka on juuri tällainen rivienvälikäännös.
Kolmantena vaihtoehtona on käyttää Raamattua, jossa on reuna- tai alaviitteisiin lisätty erilaiset käännösmahdollisuudet. Tästä palaammekin siihen miksi nykyään Raamatun ymmärtäminen ei välttämättä vaadi syvällistä alkukielten opiskelua. Jos tarvittava tieto löytyy Raamatun sisältämistä viitteistä on sen pohjalta helppo tehdä omia päätelmiä.
Väistämätön havainto useimpien raamatunjakeiden kohdalla on se, että vaikka erilaisia käännösmahdollisuuksia on olemassa, niin kovinkaan usein niiden vaikutus tekstin perusmerkitykseen ei ole merkittävä. Sama asia voidaan luonnollisesti ilmaista eri sanoilla.
Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että Raamatun kääntäminen alkukieliltä sisältää aina myös tekstin tulkintaa. Mitäänhän tekstiä ei voi kääntää täysin mekaanisesti sana sanalta olettaen, että alkukielen tekstin todellinen merkitys välittyy kohdekielen sanasta sanaan vastineen välityksellä. Kielissä on merkittäviä eroja. Lisäksi sanojen merkitykset vaihtelevat kontekstin perusteella.
Koska kääntämiseen sisältyy väistämättä tekstin tulkintaa voivat kääntäjän ennakkoasenteet ja teologiset mielipiteet värittää käännöstyötä. On siis olemassa käännöksiä, jotka ovat selkeämmin objektiivisempia kuin toiset. Joissakin käännöksissä on tehty ratkaisuja, jotka heijastelevat jotain tiettyä uskonnollista perinnettä. Esimerkiksi Jumalan persoonanimen korvaaminen arvonimellä "Herra" tai sanavalinnat, jotka tukevat kidutushelvettioppia ovat perinteisinä pidettyjen näkemysten heijastumia.
Molemmat näistä esimerkistä ovat sellaisia, että ne ovat vaikeasti puolustettavia alkukielen valossa, sekä logiikan ja monien todisteiden valossa. Jumalan Raamatullinen persoonanimi יהוה (JHVH) on täysin kyseenalaistamisen yläpuolella oleva fakta. Varsinkin Vanhan Testamentin osalta, koska siitä on olemassa suorat todisteet. Uuden Testamentin osalta taas todisteaineisto on epäsuoraa, vaikkakin silti todella voimakasta. Uudessa Testamentissa täysin kiistattomasti Jumalan nimi esiintyy kyllä lyhennetyssä muodossa "Ja/Jah" 4:ssä Ilmestyskirjan kohdassa ilmauksessa "Halleluja". Juutalaista syntyperää olevina Uuden Testamentin kirjoittajille Jumalan nimi oli itsestään selvyys. On äärimmäisen vaikeasti uskottavaa, että he olisivat jättäneet sen pois esimerkiksi niistä Uuden Testamentin jakeista, joissa lainataan Vanhan Testamentin kohtaa, jossa Jumalan nimi on.
Joka tapauksessa, jos luet raamatunkäännöstä, jossa Jumalasta puhutaan vain "Herrana"ja jumalattomien rangaistustuomiosta käytetään sanaa "helvetti" niin voi olla hyvä tarkistaa kyseisten sanojen alkuperäinen merkitys alkukielten merkityksiä selittävistä hakuteoksista. Esimerkiksi Strong's Concordance on yksi arvostettu Raamatun sanojen hakuteos.
Vaikka käännöksiä voi värittää kääntäjien ennakkoasenteet, ei mikään tunnetuimmista käännöksistä ole ajautunut kovin kauas totuudesta. Kokonaisuuden näkökulmasta Raamatun perussanoma ei muutu, vaikka jotkin yksittäiset sanat olisi harhaanjohtavasti käännettyjä.
Yksi aiheeseen liittyvä tutkimusprojektini
Tutkijaluonteena haluan kaivautua asioissa syvälle ja päästä mahdollisimman monipuoliseen sekä selkeään aiheen ymmärtämiseen. Siksi olen kiinnostunut tutkimaan Raamattua myös sen alkukielillä. Tällä hetkellä kirjoitan tutkielmaa Johanneksen evankeliumin 3:16:sta eli niin sanotusta pienoisevankeliumista. Uusi Testamentti 2020 esittää jakeen näin: Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän." Tämä on yksi tunnetuimmista ja lainatuimmista Uuden Testamentin jakeista. Se olikin yksi syy miksi päätin laittaa tämän jakeen mikroskoopin alle.
Tutkin jaetta sana sanalta koineekreikan valossa hyödyntäen Raamatun sanojen hakuteoksia, rivienvälikäännöksiä ja muita teoksia. Vertaan myös eri käännöksiä keskenään, kaiken kaikkiaan 38 eri käännöstä.
Uusi Testamentti 2020:n käännös Johanneksen 3:16:sta oli iloinen yllätys, sillä se on edeltäjiään uskollisempi alkukielen tekstille käyttäessään jakeessa sanaa "tuhoutua" ikuisen elämän vastakohtana. Tämä käännös on sopusoinnussa Raamatun muun osien kanssa ja välittää jakeen todellisen merkityksen paremmin.
Suurin osa noin 30:sta englanninkielisestä käännöksestä käyttää samaa tarkoittavaa sanaa "perish". "Perish" on suomennettuna tuhoutua tai kuolla. Eikö totta, että kuolema on elämän vastakohta? Jos sen sijaan puhutaan "hukkumisesta" tai "kadotuksesta" ei ikuisen elämän ja kuoleman vastakohtaisuus tule yhtä selvästi esiin. "Kadotus" voisi olla jonkinlainen kuoleman jälkeinen tietoinen olotila, jossa elämä jollain tavalla jatkuu. Sen sijaan tuhoutuminen on totaalista. Kuolema on lopullista ja elämän vastakohta. Näin Raamattu, silloin kun sitä ymmärretään oikein, todellisuudessa "kääntää paloletkun kohti helvettiä ja sammuttaa sen liekit". Kuoleman jälkeinen elämä ikuisen kidutuksen paikassa onkin epäraamatullinen myytti.
Tutkielma, jota työstän ei ole pelkkä kielitieteellinen tutkielma, vaan myös teologinen ja pragmaattinen tutkielma. Kun on kyse Raamatusta, sen opiskelusta ei ole juurikaan hyötyä jos se ei avaa ymmärtämään paremmin hengellisiä kysymyksiä tai vaikuta käytännön elämään.
En ole julkaisemassa tutkielmaani missään, mutta painatan siitä ehkä yhden kappaleen itselleni omaan käyttöön. Tällä hetkellä tekstiä on syntynyt noin 64 sivua. Syy siihen miksi yhdestä lyhyestä jakeesta voi löytää niin paljon asiaa, johtuu kahdesta seikasta. 1) Jakeen läpi käyminen sana kerrallaan 2) Jakeen todellisen merkityksen ymmärtäminen vaatii sen vertaamista muihin Raamatun osiin. Raamatun tulkinnan perusperiaate on se, että jaetta ei tulisi irrottaa kontekstista, eikä Raamatun kokonaisuudesta.
Raamatun 'hyperlinkit'
Lisäksi Johanneksen 3:16:a on osuvasti kutsuttu pienoisevankeliumiksi, koska siinä on tavallaan pakattuna yhteen jakeeseen Raamatun pääteema. Mutta tuon pääteeman täsmällinen ymmärtäminen vaatii koko Raamatun sisällön tuntemista. Niinpä yksi ainoa Raamatun jae voi toimia porttina Raamatun kokonaisuuden tutkimiseen ja ymmärtämiseen.
Raamattu on siitä erikoinen kirja, että sen teksti on ikään kuin hyperlinkitetty. Mitä tämä tarkoittaa? Hyperlinkki on moderni termi ja se tarkoitta sähköisessä asiakirjassa esiintyvää kuvaa, tekstiä tai sanaa johon liittyy jokin toiminto. Useimmiten toiminto siirtää käyttäjän näkymän johonkin toiseen asiakirjaan tai saman asiakirjan toiseen kohtaan. Internetin kirjoituksissa on usein tällaisia linkkejä ja ne näkyvät alleviivattuna tai erivärisenä tekstissä. (ks. tässä tekstissä oleva lihavoitu ja alleviivattu sana "Hyperlinkki")
Raamattu toimii vähän samalla tavalla kuin hyperlinkitetty teksti. Asioiden selitykset on hajautettu ympäri Raamattua vähän niin kuin levällään olevat palapelin palat. Oikea kuva syntyy vasta kun kaikki palat kootaan yhteen. Nykyraamatuissa olevat rinnakkaisviitteet, jotka vievät yhdestä Raamatun jakeesta muihin jakeisiin on laitettu Raamattuihin tätä tarkoitusta varten.
Tällaiset viitteet ovat hyvä apuväline, mutta se ei välttämättä yksinään riitä, koska viitevalintoihin vaikuttaa kääntäjän virheelliset päätelmät eri Raamatun kohtien yhteyksistä ja niistä voi puuttua tärkeitä jakeita. Siksi onkin tärkeää lukea Raamattua paljon ja kokonaisuutena. Silloin tietää mitä missäkin kohtaa sanotaan. Lisäksi kannattaa käyttää apuna luotettavia lähteitä, jotka ovat koonneet valmiiksi jakeita eri aihepiirien alle. Näin Raamattua voi lukea ja tutkia kätevästi aihejärjestyksessä ja sen perusopetuksista voi saada hyvän yleiskuvan nopeammin ja helpommin.
Niinpä kun tutkii yhtä Raamatun jaetta on melko pian käsissä pitkä lista muitakin jakeita. Siksi ei ole mitenkään kovin vaikea tehtävä kirjoittaa kokonaisen kirjan verran tekstiä vain yhden Raamatun jakeen pohjalta. Raamattu on ihmeellinen hyperlinkitetty tietoverkosto, jonka välityksellä pääsee katsomaan sisälle Jumalan mieleen.
Oikeaa asennetta tarvitaan
Raamattu on myös siksi ainutlaatuinen teos, että vaikka sen ymmärtämisessä täytyy käyttää järkeä ja loogista päättelyä, sitä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta ymmärtää oikein ilman oikeaa sydämen asennetta. Raamatun lukijan täytyy ikään kuin olla samalla aaltopituudella Jumalan kanssa ja olla valmis ottamaan vastaan nöyrästi Häneltä ohjausta.
Lisäksi Raamatun ymmärtäminen vaatii rakkautta totuutta kohtaan. Jos ihminen haluaa vain uskoa omaan totuuteensa ja elää sen mukaan niin silloin todellisuutta koskevaa objektiivista totuutta on mahdotonta ottaa vastaan. Nykyajalle ominaista on yksilön oman subjektiivisen 'totuuden' korostaminen. Mutta eihän todellisuus taivu yksilön tahtoon. Todellisuus toimi niin kuin se toimii, riippumatta ovatko omat sisäiset tuntemukseni sopusoinnussa todellisuuden kanssa vai ei.
Fysiikan ja biologian lainalaisuudet eivät välitä yksilön mielipiteistä. En voi esimerkiksi päättää, että tuli ei vahingoita minua ja sitten hypätä liekkeihin ja selviytyä vahingoittumatta. Tilannetta ei muuta se, että jos olen sisimmässäni täysin vakuuttunut siitä, että olen tulenkestävä. Tai en voi lakata syömästä ja kuvitella pysyväni hengissä sillä tavalla vuosia.
Jos taas olen rationaalinen ja hyväksyn objektiivisten tosiasioiden olemassaoloon vältyn edellä mainituilta järjettömyyksiltä, ja pysyn suurella todennäköisyydellä terveenä ja hyvinvoinana pitempään.
Voisiko olla niin, että myös hengellisyyden ja moraalin alueella on olemassa todelliset objektiiviset lainalaisuudet, joihin mukautuminen suojelee meidän hyvinvointiamme?
Jeesus moitti joitakin aikalaisiaan siitä, että heillä oli korvat, joilla kuulla, mutta he eivät kuunnelleet, ja heillä oli silmä, joilla nähdä, mutta he kieltäytyivät näkemästä. Heidän sydämensä eivät olleet vastaanottavaisia Jeesuksen opetuksille, koska heiltä puuttui nöyryyttä ja rakkautta totuutta kohtaan. He halusivat kulkea omia teitään vaikka heille oli tarjolla objektiivisten totuuksien viitoittama ikuisen elämän tie.
Raamattu on kirja, jossa riittää tutkittavaa loputtomasti. Se tekee siitä osaltaan kiehtovan. Toki omat motiivini Raamatun tutkimiseen ulottuvat syvemmälle kuin vain kiinnostus älyllisiä haasteita kohtaan. Mutta kylläpä moni lukee Raamattua vain yleissivistyksen vuoksi tai tutkii sitä pelkästä tutkimisen ilosta. Moni huomattava Raamatun tutkija on ateisti tai agnostikko. Tutkimusta voi tällöin motivoida esimerkiksi halu tuntea historiaa, muinaisia kulttuureja ja kieliä. Tällainenkin tutkiminen voi toki olla äärimmäisen mielenkiintoista, mutta jos se jää vain sille tasolle, ei Raamatusta voi saada sitä suurta hengellistä hyötyä mitä sillä on tarjottavana lukijoilleen.
Oli miten oli, tämän kaltaiset tutkimusprojektini ovat ensisijaisesti vain omaksi rakennuksekseni tarkoitettuja. Toki keskustellessani Raamatusta toisten kanssa voin jaella löytämiäni Jumalan sanan aarteita ja helmiä muidenkin hyödyksi.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä