• Tuomas Tuimala

Kolmen kysymyksen metodi

Piirtämisessä on tärkeää selkeä prosessi, jonka avulla piirustuksen voi piirtää alusta loppuun.

Tarvitaan toisin sanottuna jonkinlaista metodia. Kun mielessä on selkeä polku, jota pitkin päämäärään voi päästä, tulee piirtämisestä hieman helpompaa. Kun polun kulkee toistuvasti alusta loppuun, tulee siitä pian auttomaattinen tapa, jolloin taiteentekoon tulee vielä lisää vaivattomuuden tunnetta.





Sillä ei niinkään ole väliä, mitä metodia käytät. Tärkeintä on se, että se toimii. Parhain metodi ei ole välttämättä kaikein helpoin. Parhain piirustusmenetelmä haastaa sopivasti, sillä vain haastamalla itseään voi aidosti kehittyä. Ei kannata siis mennä siitä mistä aita on matalin kun valitset itsellesi sopivaa piirustusmetodia. Esimerkkinä toimivasta mutta liian helposta piirustusmetodista on läpipiirtäminen.


Monet perinteiset menetelmät ovat takuuvarmoja tapoja oppia piirtämään hyvin. Tällaisia perinteisiä menetelmiä ovat Bargue-metodi, Sight-size -metodi ja konstruktiivinen menetelmä. Näillä menetelmillä on valmennettu mestareita jo pitkään. Niihin kannattaa ehdottomasti tutustua.


Lisäksi on yksittäisten taiteilijoiden ja koulujen kehittämiä omia piirustusmenetelmiä, joista monet ovat hyviä ja toimivia. Monen taiteilijan kehityskaareen luultavasti kuuluu se, että kokemuksen myötä tekeminen jalostuu ja vähitellen muodostuu oma persoonallinen tapa piirtää tai maalata. Syntyy uusi oma metodi. Näin minullekin on käynyt ja luulenpa, että metodini tulee vielä ajan myötä jalostumaan lisää. Kutsun menetelmääni kolmen kysymyksen metodiksi. Anna kun kerron sinulle mistä tässä menetelmässä on kyse.



Piirtäminen on ongelmaratkaisua



Piirtäminen on analyyttinen prosessi

Menetelmäni sai alkunsa siitä kun oivalsin, että piirtämisessä on kyse ongelmanratkaisusta. Mitä ongelmia piirtämisessä ratkaistaan?


Jos lähdemme liikkeelle tilanteesta, jossa aihe on valittu ja tuo aihe olisi tarkoitus siirtää onnistuneesti piirustuspaperille. Miten siinä voi onnistua? Voit onnistua kun esität itsellesi oikeat kysymykset. Koko piirustusprosessi voidaan tiivistää kolmeen ongelmaan jotka täytyy ratkaista. Ne ovat 1) minkä kokoinen se on? 2) minkä muotoinen se on? ja 3) kuinka tumma tai vaalea se on? Nämä ovat kolme tärkeintä pääkysymystä joiden apuna voidaan käyttää joitakin tarkentavia lisäkymyksiä.


Nämä kolme kysymystä muodostavat piirustusprosessille selkeän rungon, jonka avulla piirustuksen voi tehdä onnistuneesti alusta loppuun. Kun ymmärrät, että piirtäminen on ongelmanratkaisua, tajuat myös, ettei piirtämiseen liity mitään mystiikkaa. Siihen ei teknisen suorituksen näkökulmasta liity edes juuri yhtään luovuuttakaan. Kyseessä on hyvin analyyttinen ja järkiperäinen prosessi, jonka kuka tahansa voi oppia. Tämä on hyvä uutinen kaikille niille, jotka kokevat olevansa taiteellisesti lahjattomia tai, että heiltä puuttuu luovuutta. Piirtämisessä voi tulla hyväksi vaikkei olisi luontaisia lahjoja tai luovuutta. Mitä lopulta edes on luovuus? Luulenpa, että jokaisesta meistä löytyy riittävästi luovuutta piirtämistä varten. Taitojen kasvaessa luovuuskin todennäköisesti lisääntyy. Mutta miten tarkalleen kolmen kysymyksen metodi toimii?



Kysymys 1. Minkä kokoinen se on?


Moni meistä kokee aloittamisen vaikeutta kun pitäisi alkaa piirtää. Tähän ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Esitä itsellesi kysymys minkä kokoinen se on mitä haluat piirtää?

Sitten vain selvität mikä on piirrettävän aiheen tai kohteen korkeus ja leveys. Piirtämisen aloittaminen on näin helppoa. Merkitse paperiin aiheen korkeus ja leveys. Tämä toimii piirrätpä mitä aihetta tahansa joko mallista tai mielikuvituksesta.



Kysymys 2. Minkä muotoinen se on?


Kun olet ratkaissut kohteen koon, esitä itsellesi kysymys minkä muotoinen se on?

Ensimmäinen kysymys on suhteellisen helppo ratkaista, mutta tämä seuraava kysymys on huomattavasti vaikeampi. Kohteen muodon piirtämisen ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeampaa kuin se todellisuudessa on. Miten siis voit onnistua jäljentämään kohteen muodon tarkasti oikeanlaisena paperille? Tässä auttaa voimakas lisäkysymys. Tuo lisäkysymys on: mikä on sen kallistuskulma?


Piirtämisessä on tärkeää pelkistäminen. Siksi piirtäminen on hyvä aloittaa pelkistämällä aihe helpommin käsiteltävään muotoon. Ensimmäinen pelkistys mikä on hyvä tehdä, on piirtää kohteen ulkoiset ääriviivat eli siluetti. Siluetin piirtämisessä tarvitaan mainitsemaani lisäkysymystä. Siluetin piirtäminen suoraan juuri sellaisena kuin se on, on vaikeaa. Siksi siluettiakin täytyy pelkistää. Yksinkertainen pelkistys on se, että ajattelet siluetin koostuvan vain suorista viivoista. Toisin sanottuna näet piirrettävän kohteen kulmikkaana. Suorien viivojen piirtäminen on nimittäin paljon helpompaa kuin kaarevien ja epäsuorien viivojen.


Siluetin piirtäminen tapahtuu käytännössä niin, että jaat siluetin sopiviin osiin ja selvität kunkin osan eli yksittäisen viivan kallistuskulman. Kallistuskulma tarkoittaa sitä, että kuinka paljon kukin kohta siluetista poikkeaa pysty- tai vaakasuorasta linjasta.


Kun siluetti on piirretty voit piirtää siluetin sisällä olevat muodot saman kaavan mukaan. Artikuloi eli tarkenna luonnos lopuksi vastaamaan muodoiltaan tarkasti mallia. Tämän jälkeen ääriviivaluonnos on valmis.


Tätä ja edellistä vaihetta valaisee seuraava video:






Kysymys 3. Kuinka tumma tai vaalea se on?


Kun ääriviivaluonnos on valmis, on aika alkaa sävyttää piirustusta.

Piirustus sävytetään valöörien, eli tummuusasteiden mukaan. Näin ollen kysy itseltäsi: kuinka tumma tai vaalea se alue mallista on, jonka aion sävyttää. Tässä voi käyttää apuna valööriasteikkoa.



Valööriasteikko auttaa piirtämään tummuusasteet oikein

Silloin kun piirrät havainnosta, valööreita ei tarvitse välttämättä kopioida yhtä tummina kuin näet ne mallissa. Oikea vaikutelma syntyy kun tummuuasteiden keskinäiset suhteet ovat samat kuin mallissa. Toisin sanoen kun piirrät valööreita, voit skaalata ne kauttaaltaan vaaleammiksi. Käytännössä lyijykynätöissä tämä on aina välttämätöntä, koska lyijykynällä ei voi piirtää mustaa.


Harjoituksen vuoksi on hyvä kokeilla myös mallin täydellistä kopioimista. Täydellisessä kopioimisessa on se etu, että silloin mallista tulee luotettava ja objektiivinen vertailukohta piirustuksellesi. Onnistumista on suhteellisen helppo mitata sillä kuinka paljon piirustus poikkeaa mallista, kun käyttää valööriasteikkoa. Koon ja muodon arvioimiseen voi taas käyttää vaikka viivotinta.


Katso vielä video, jossa näytän miten muotokuva syntyy kolmen kysymyksen metodilla.



Piirustusterveisin,


Tuomas


Liity sisäpiiriin!

Liity postituslistalleni ja kuulet uusista artikkeleistani ja kursseistani. Lähetän sinulle silloin tällöin parhaimpia ohjeita ja ideoita piirtämiseen ja kerron uusimmista kuulumisistani.

Ota yhteyttä minuun sähköpostilla:
Liity piirustuskursseilleni verkossa:

© 2019 tuomastuimala.fi