top of page

Kysymys piirtäjälle : Mihin suuntaan venytät ja väännät?

Hei! Tässä artikkelissa kerron sinulle, miten voit tulla tietoisemmaksi ja tarkemmaksi piirtäjäksi. Siinä auttaa esimerkiksi erilaiset omia ennakkoasenteita valaisevat kysymykset ja keinot antaa itse itselleen luotettavaa palautetta.





Tiedosta heikot kohtasi


Minkä tahansa ongelman ratkaiseminen vaatii luonnollisesti sitä, että täytyy tietää ongelman olemassaolosta. Ja vielä parempi on jos ymmärtää ongelman perimmäisen syyn. Monesti tämä voi johtaa positiivisen ketjureaktioon, jossa yhden ongelman ratkaiseminen johtaa muidenkin ongelmien väistymiseen. Varsinkin silloin jos todella korjaat ongelman alkusyyn.


Sairauteen liittyviä kipuja voi hoitaa tehokkaasti sopivilla särkylääkkeillä, mutta itse sairaus ei poistu, vaan sitä täytyy hoitaa erilaisella menetelmällä. Samoin on piirustustaitoon liittyvissäkin ongelmissa ja osaamiseen liittyvissä puutteissa.


Voisit esimerkiksi korjata mittasuhteisiin ja muotoihin liittyvät ongelmat helposti läpipiirtämisen ja sen eri versioiden avulla, mutta oppisitko silloin piirtämään paremmin? Et tietenkään, vaan sinun täytyisi puuttua siihen perimmäiseen ongelmaan, joka on se, että et ole oppinut käyttämään silmääsi. Kun saat silmäsi toimimaan asettuvat mittasuhteet ja muodot kohdalleen 'automaattisesti'.


Uskottavuuteen piirustuksissa ei ole oikoteitä. Mitä nopeammin teet tarvittavan pohjatyön, sitä nopeammin piirustuksistasi tulee uskottavia.



Vapaudu ennakkoasenteista


Piirustustaitoon liittyy yksi mielenkiintoinen piirre, joka vaikuttaa siihen, miten hyvin piirtämisessä voi onnistua. Se on ennakkoasenteet ja -taipumukset. Meillä kaikilla on joitakin ennakkoluuloja ja todellisuutta pelkistäviä tai vääristäviä ajatusmalleja. Nämä ennakkoajatukset muodostavat verhon silmiemme eteen, jolloin emme näe asioita selkeästi ja objektiivisesti. Esimerkiksi piirtäjän, joka haluaa saavuttaa piirustuksissaan näköisyyden on ehdottoman tärkeää, oikeastaan välttämätöntä, löytää tapa nähdä maailma objektiivisesti ilman ennakko-oletuksia.





Parhaimmat piirtäjät, joilla on todella tarkka silmä, kykenevät virittäytymään objektiivisen tarkkailijan tilaan. Heillä on myös tiedossa konkreettiset keinot, joiden avulla objektiivinen havainnointi on mahdollista. Nämä molemmat puolet täytyy olla kunnossa, sillä poikkeamat näköisyydessä on lopulta melko helppo tunnistaa ainakin yleisellä tasolla, mutta niiden korjaaminen voi olla mahdotonta jos ei tiedä oikeita havainnoimisen keinoja.


Jotta et jäisi tietämättömyyteen näistä havainnoimisen tekniikoista niin luettelen tähän joitakin niistä. Tarkemmat kuvaukset näistä keinoista löydät muista artikkeleistani.


  1. Mittojen vertaaminen

  2. Kallistuskulmien vertaaminen

  3. Tummuuksien vertaaminen

  4. Rajojen pehmeyden/terävyyden vertaaminen


Näissä vertailevissa mittauksissa on kaksi puolta. Kuvan elementtejä eli mittoja, muotoja, tummuuksia ja rajoja verrataan toisaalta kuvan sisällä toisiinsa ja luonnollisesti piirustuksen elementtejä verrataan malliin. Pohjimmiltaan koko piirustustoimintoa ohjaa kysymys: Näyttääkö piirustukseni samanlaiselta kuin malli? Minimitavoitteena tulisi olla uskottavuus tai jos piirustuksen täytyy olla näköinen kuten esimerkiksi usein tilaustyömuotokuvien täytyy olla, niin silloin täytyy saavuttaa huomattava näköisyys.



Uskottavuuden ja näköisyyden välisen eron ymmärtäminen


Ehkä nyt mietit mikä on uskottavuuden ja näköisyyden välinen ero. Ne tosiaan ovat kaksi eri asiaa. Uskottavuus tarkoittaa sitä, että piirustus on esimerkiksi anatomiselta rakenteeltaan (sekä elottomilla, että elollisilla objekteilla on anatominen rakenne) uskottava. Toinen uskottavuuteen vaikuttava tekijä on perspektiivi. Lisäksi varjostukset ja rajat näyttelevät supertärkeää roolia uskottavassa piirustuksessa.


Uskottava piirustus ei kuitenkaan välttämättä ole näköinen. Taiteilija voi nimittäin halutessaan idealisoida mallinsa tai muuttaa sen kokonaan toiseksi. Objekti säilyy, mutta identiteetti/persoona vaihtuu. Tämä soveltuu sekä elottomiin että elollisiin objekteihin sillä periaatteessa kaikilla objekteilla on tietyt yksilölliset piirteet. Toki monista ihmisten tekemistä tuotteista on olemassa identtisiä kopioita, mutta luonnossa esiintyvissä objekteissa on selvästi variaatiota. Taitava piirtäjä voi esimerkiksi piirtää päärynän suorasta havainnosta joko säilyttäen tuon nimenomaisen päärynän 'persoonan' tai sitten muuttaa sitä jotenkin, niin kuitenkin, että lopputuloksena on uskottavan näköinen päärynä.


Tässä esimerkki muotokuvapiirustuksesta, jossa irrottauduin tarkasta näköisyydestä, mutta pyrkien säilyttämään uskottavuuden.



Piirustuksessani ei ole mitään isoa anatomista tai perspektiiviin eli mittoihin ja muotoihin liittyvää ongelmaa ja se tekee piirustuksesta näiltä osin uskottavan. Toisen uskottavuuden tason piirustukseen lisää varjostukset, jotka melko hyvin tuo esiin kasvojen ja pään kolmiulotteisen muodon.


Piirtäjän, jolla on vielä enemmän harjoiteltavaa piirtämisen ja havainnoinnin perustaidoissa on helpointa kopioida havaintoa, koska silloin uskottavuus on helpompi saavuttaa. Joten kannattaa aloittaa näköisyydestä ja antaa uskottavuuden tulla sen sivutuotteena. Sitten kun silmä toimii hyvin ja on harjoitellut paljon voi alkaa enemmän pohtia uskottavaa manipulaatiota.



Tiedosta ennakkoasenteesi


Kun oppii tarkkailemaan omia ajatuksiaan sekä maailmasta tekemiään havaintoja, voi huomata, jos omassa ajattelussa tai havainnoissa on jotain vikaa. Esimerkiksi voisit kysyä itseltäsi mihin suuntaan venytät tai väännät piirustustasi. Kaikilla piirtäjillä vaikuttaa olevan taipumus tietynlaisiin vääristymiin. Omista piirustuksista meinaa tulla liian leveitä tai pitkiä, tai jotain muuta mikä ei vastaa todellisuutta. Syy tähän voi olla mentaalinen tai fyysinen eli silmiin liittyvä, mutta kun sen tiedostaa, voi sen aikaansaamat vääristymät ohittaa tai korjata.


Tosin jos näössä on todella vakavia puutteita niin silloin ei ehkä kannata tavoitella täydellisyyttä. Perusoletuksena piirustustaidon oppimiselle on tietenkin se, että piirtäjän terveydentila ja toimintakyky ovat siihen soveltuvat. Mitään pahoja neurologisia tai optisia ongelmia ei voi olla. Kädettömyyskin on pienempi ongelma. On ihmisiä, jotka piirtävät suullaan tai jalalla. Mutta jos ongelma on hermostossa tai silmissä niin sitten tilanne voi olla ylitsepääsemätön. Toki piirtämisestä voi olla silti hyötyä, mutta tavoitteet täytyy silloin olla erilaiset. Nyt puhumme siitä, miten kehittää piirustustaito korkealle tasolle.





Yksi superyleinen alitajuinen pakkomielle liittyy muotokuviin. Jos mallin päänasento poikkeaa neutraalista (kasvot kuvattuna suoraan edestä päin ilman mitään kallistumia ja kääntymistä) niin silloin todella moni piirtäjä alkaa väkisin vääntämään mallin kasvoja suoraksi. Tämä taipumus voi olla tiedostamaton. Mutta nyt kun tiedät, että näin käy helposti, voit tulla siitä tietoiseksi.


Piirtäjän onkin tärkeää käyttää erilaisia tarkistusmenetelmiä, joiden avulla omaa piirustustaan voi arvioida objektiivisesti. Se voi olla toisen ihmisen erityisesti kokeneemman taiteilijan silmä tai jokin mittaväline.


Yksi hyvä tapa antaa itse itselleen luotettavaa palautetta on se, että piirtää läpi mallin ääriviivat johonkin läpinäkyvälle paperille (läpipiirtopaperi tai leivinpaperi) ja sitten aika ajoin asettaa sen oman piirustuksensa päälle. Siinä näkee heti mikä kohta ei ole oikeassa paikassa, oikean kokoinen tai oikean muotoinen. Tämä ei ole huijaamista, koska jos piirtäjän täytyy tulla toimeen ilman opettajan silmää, täytyy löytää keinot antaa itse itselleen luotettavaa palautetta. Kyse on yksinkertaisesti kätevästä tarkituskeinosta. Piirustus täytyy silti itse piirtää.


Tässä oli nyt joitakin ajatuksia piirustustaidon kehittämiseen. Näitä kannattaa pohtia tarkkaan ja soveltaa omaan harjoitusohjelmaan. Silloin voit kehittyä tehokkaasti piirtäjänä.


Terveisin,


Okulaarinen tieteilijä



bottom of page