Tässä artikkelissa käsittelen värioppia, mutta en kuivan teoreettisesti vaan mahdollisimman käytännönläheisesti. Emme lähesty asiaa tieteellisen teorian näkökulmasta vaan puhtaan taiteellisesti. Toisin sanottuna olemme kiinnostuneita siitä miten voimme havainnoida ja sekoittaa värejä toimivalla tavalla niin, että se auttaa meitä maalaamaan parempia teoksia. Joten mennään asiaan.
Väri koostuu kolmesta elementistä
Otetaanpa ensin vähän taustatietoa ja käydään läpi värin kolme pääkomponenttia. Väri koostuu kolmesta elementistä:
1. Värisävy
2. Värikylläisyys
3. Valööri
Värisävy tarkoittaa itse väriä eli sitä onko kyseessä sininen, punainen, keltainen tai jokin muu väri.
Värikylläisyys tarkoittaa värin intensiteettiä eli sitä kuinka voimakas värisävy on. Intensiteetin laskiessa värisävy muuttuu harmaammaksi ja lopulta jos värikylläisyys putoaa nollaan, täysin harmaaksi. Värikylläisyyden kasvaessa värin voimakkuus vastaavasti lisääntyy ja harmaus vähenee.
Valööri tarkoittaa valoisuus- tai tummuusastetta eli sitä, kuinka tumma tai vaalea väri on. Valööri on ehdottomasti näistä kolmesta elementistä kaikkein tärkein, koska valöörien avulla kuvataan kohteiden kolmiulotteista muotoa ja luodaan maalaukseen syvyysvaikutelmaa. Valööri on realismin A ja O.
Kolme kysymystä värien mittaamiseen
Mainitsemani kolme värin pääelementtiä toimivat mittareina joiden avulla voit arvioida näköhavaintoasi ja sekoittaa oikean värin paletilla. Mittarit ovat seuraavat:
Minkä värinen se on? (Värisävy)
Kuinka intensiivinen väri on? (Värikylläisyys)
Kuinka tumma tai vaalea väri on? (Valööri)
Valitse maalattavasta aiheesta eli mallista jokin nimenomainen kohta. Esitä itsellesi edellä mainitut kysymykset ja sekoita väri sen mukaan. Kun väri on mielestäsi sama, ota väriä palettiveitsenkärkeen ja vertaa sitä mallin väriin, samalla kun siristät silmiäsi. Esitä itsellesi jälleen samat kysymykset.
Tee tarvittavat muutokset väriin, muuttamalla sen sävyä, kylläisyyttä tai tummuutta. Toista tätä kehää kunnes paletilla oleva väri vastaa mallin väriä. Väri on sama silloin kun väri sulautuu mallin väriin (muista silmien siristäminen). Kun väri täsmää sijoita kyseinen väri oikeaan kohtaan maalausta. Maalaaminen on analyyttinen väritystehtävä, ei sen kummempaa. Jos saat värit oikein tai edes valöörit oikein, tulee maalaukseen väistämättä tiettyä uskottavuutta, riippumatta siitä millaista siveltimen jälki on.
Värien sekoittamisen perusperiaatteet
Edellä kuvailtu värien arviointi vaatii sitä, että osaat sekoittaa värejä paletilla niin, että tiedät miten syntyy haluamasi värisävy oikealla intensiteetillä ja oikealla valöörilla. Kerron seuraavaksi värien sekoittamisen perussäännöt, joiden avulla pääset jo pitkälle.
Sininen+keltainen=vihreä
Sininen+punainen=violetti
Punainen+keltainen=oranssi
Sininen+keltainen+punainen=ruskea
Vastavärin lisääminen vaimentaa värin intensiteettiä (samoin tekee neutraali harmaa)
Keltainen ja valkoinen vaalentaa väriä
Sininen ja ruskea tummentaa väriä (samoin tekee mikä tahansa tumma väri)
Pidä mielessä se, että realismissa värien ei tarvitse vastata absoluuttisen tarkasti mallin värejä jos valöörit ovat kohdallaan. Eli kiinnitä maalatessasi erityistä huomiota tummuusasteisiin, äläkä ole liian huolissasi väreistä. Tämä on yksi esittävän taiteen salaisuuksista. Väriä voi halutessaan myös muuttaa aivan joksikin toiseksi jos säilyttää valöörin samana. Todentuntu, syvyys ja kolmiulotteisuus perustuu ennen kaikkea valööreihin.
Jos maalaat abstraktia teosta käytä teoksessa vastavärejä ja sopivaa vaihtelua tummuusasteissa. Kontrastilla voit kiinnittää katsojan huomion haluaamasi kohtaan. Vaihtele teräviä ja pehmeitä valöörirajoja. Näillä periaatteilla pääset hyvää alkuun.
Värien sekoittelua on hyvä harjoitella erikseenkin ja tehdä vaikka jonkinlainen värikartta. Muista, että et välttämättä tarvitse todella laajaa palettia. Päävärit ja lisäksi joitakin muita hyvin valittuja värejä riittää pitkälle. Moni huipputaiteilija käyttää rajoitettua palettia.
Seuraavasta videosta saat vielä hyviä vinkkejä oikeiden värien sekoittamiseen.
Terveisin,
Tuomas
