top of page

"Lue tämä artikkeli niin opit piirtämään"

Tietävä voi piirtää paremmin kuin taitava.

Mahdotonta! Miten muka kukaan voi oppia piirtämään lukemalla vain yhden vaivaisen artikkelin? Tämä oli todennäköisesti ensimmäinen ajatuksesi kun luit artikkelini otsikon. Ymmärrän skeptisyytesi. Kuvataiteelliset kyvyt yhdistetään tavanomaisesti luontaiseen lahjakkuuteen tai valtavaan määrään harjoittelua. Jos ei ole lahjoja tai mahdollisuutta harjoitella tuhansia tunteja, ei ole järkevää odottaa oppivansa piirtämään taitavasti.

Jos ajattelet näin, niin ymmärrän sinua. Olen itsekin ajatellut joskus samalla tavalla. Näkemyksessä on toki jotain perääkin, onhan selvää ettei mestariksi tulla tuosta vaan.

Mutta tiesitkö, että tietävä voi piirtää paremmin kuin taitava? Hieno taideteos ei synny pelkän hienomotoriikan avulla. Näyttävän taiteen taustalla vaikuttaa aina myös tieto kuvan tekemisen ja estetiikan periaatteista. Itse asiassa kuka tahansa voi oppia hyvin nopeasti oikean menetelmän ja prosessin, jonka avulla voi piirtää heti paremmin? Ja jos tätä prosessia viitsii toistaa jonkin aikaa, on mahdollista kehittyä piirtäjänä nopeammin kuin uskotkaan. Miten ihmeessä tämä on mahdollista? Jatka lukemista niin kerron sinulle.



Looginen ja selkeä prosessi

Oikealla metodilla voi piirtää heti paremmin, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi piirtäjä, koska oikea metodi on luonteeltaan mekaaninen ja looginen prosessi. Siinä ei tarvita tippaakaan luovuutta tai suuria taiteellisia lahjoja. Se mitä tarvitaan on kyky seurata uskollisesti annettuja ohjeita. Näin ollen onnistuminen on eniten kiinni kärsivällisyydestä ja huolellisuudesta.


Menetelmää ei siksi voi välttämättä kutsua helpoksi, vaikka se onkin yksinkertainen. Kärsimättömyys ei ole helppo vihollinen voittaa ja se valitettavasi vaivaa monia meistä. Haluamme usein heti valmista. Mutta onneksi kärsivällisyyttä voi kehittää.

Jos kärsit pitkäjänteisyyden puutteesta tai sinun on vaikea keskittyä pitkäksi aikaa yhden asian loppuun saattamiseen, voit kääntää nämä heikkoudet eduksesi. Miten se on mahdollista? Piirrä vähän aikaa kerrallaan. Itse asiassa on jopa välttämätöntä tauottaa tekemistä, jos haluaa päästä tarkkaan lopputulokseen. Silmä sokeutuu omille virheille helposti ja väsymys tekee välinpitämättömäksi. Itse piirrän joskus vain kymmenen viidentoista minuutin jaksoissa. Viimeistään tunnin kohdalla on pakko pitää pieni tauko.


Lopulta voi olla ettei kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn puutteeseen ehkä ole mitään muuta ratkaisua kuin se, että vain pakottaa itsensä työskentelemään rauhallisemmin ja huolellisemmin. Hyvä lopputulos kuitenkin palkitsee ja motivoi kehittämään kärsivällisyyttä. Toisaalta joskus itse tekeminenkin voi tempaista mukaansa ja muutaman tunnin piirrettyään huomaa nauttineensa keskittyneestä työskentelystä.



Piirtämisen ydin


Aivan ensimmäinen asia, joka sinun kannattaa sisäistää piirtämisestä on se, ettei siinä tosiaankaan ole mitään mystistä. Piirtämisen perusidea on hyvin yksinkertainen ja helposti tajuttava. Paina seuraavat sanat mieleesi, sillä kerron sinulle 'mantran', jonka totuuden oivaltamisen avulla ymmärrät mistä piirtämisessä on kyse. 'Mantrani' on "Piirtäminen on vain eri suuntiin kulkevien viivojen piirtämistä ja eri tummuuksien piirtämistä." Jos tämä kuulostaa sinusta asian liialliselta yksinkertaistamiselta tai jopa typerältä, niin ymmärrän sinua. Piirtämiseen liittyy toki paljon muutakin, mutta piirtämisen todellista ydintä on vaikea kuvata paremmin. 'Mantrani' on yksinkertaisesti vain totta ja jos luet huolellisesti mitä kerron sinulle seuraavaksi, sekä ennen kaikkea toimit antamieni ohjeiden mukaan, tulet huomaamaan, että 'mantrani' tosiaan on totta. Jatka siis lukemista.



KLASSINEN PIIRUSTUSMETODI

Se, että piirtäminen on vain eri suuntiin kulkevien viivojen ja eri tummuuksien piirtämistä ei ole mikään uusi ajatus. Sen ovat tajunneet taiteilijat jo pitkään. Kyseessä on klassinen tapa lähestyä piirtämistä. Varmuudella 'mantrani' systemaattisen soveltamisen juuret voidaan juontaa suosittuun 1800-luvulla valmistettuun akateemisen piirtämisen oppikirjaan nimeltä Cours De Dessin. Kirjan kirjoitti ranskalainen taiteilija ja litografi Charles Bargue. Nykyään hänen nerokasta piirustusmetodiaan opetetaan laajalti klassisen taiteen akatemioissa ja ateljeissa. Mutta ei historiaa tämän enempää, vaan mennään itse asiaan. Kerron sinulle seuraavaksi kuinka voit piirtää heti hyvän piirustuksen klassisella metodilla.






Piirustustaitoa kehitetään kopioimalla


Halusitpa sitten oppia piirtämään havainnosta tai mielikuvituksesta, piirtotaitoa täytyy kehittää kopioimalla. Tämä on perinteinen tapa harjoitella, eikä oikeastaan ole mitään muuta toimivaa tapaa. Miksi asia on näin? Ensinnäkin, niin kauan kuin kyse on esittävästä taiteesta tarvitset jonkin selkeästi määritellyn aiheen, jonka piirrät. Tarvitset siis jonkinlaisen mallin. Helpointa on valita aluksi malliksi jokin taitavasti tehty piirustus. Silloin myös onnistumista on helpoin arvioida. Arviointi tapahtuu yksinkertaisesti etsimällä piirustuksestasi kohtia, jotka poikkeavat mallista. Täydellisen jäljennöksen aikaansaaminen on hyvä tavoite harjoitusmielessä, mutta onnistuneen piirustuksen kannalta se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Joten, jos ajatus millintarkasta kopioimisesta tuntuu sinusta liian vastenmieliseltä, ei kannata kuitenkaan hylätä mallista piirtämistä kokonaan. Hyödyt siitä vaikka suhtautuisit siihen vähän rennommin.





Mutta entä jos tavoitteesi on oppia piirtämään mielikuvituksesta? Tarvitset myös silloin mallin kopioitavaksi. Mielikuvituksesta piirtäminen perustuu piirtäen hankittuun tietoon. Jotta voisit tulla hyväksi mielikuvituksesta piirtämisessä sinun täytyy tallentaa mielesi visuaaliseen varastoon materiaalia, jota voit hyödyntää piirtämisessä. Esimerkiksi jos tavoitteesi on oppia piirtämään realistisia ihmisfiguureja, sinun täytyy piirtää anatomisia tutkielmia niin paljon, että voit soveltaa hankkimaasi anatomian tuntemusta piirtämiseen ulkomuistista.


1. Tarkka luonnos perustuu tarkkaan mittailuun


Jos tavoittelet yhdennäköisyyttä mallin kanssa, vaaditaan tavalla tai toisella tarkkaa mittailua. Yhdennäköisyyden kannalta tärkeää on, että mittasuhteet ovat oikeat ja kasvon piirteet oikeilla paikoillaan. Tämän lisäksi kaikkien muotojen täytyy olla oikeat. Kaikki tämä saavutetaan oikealla mittaustekniikalla. Aivan ensimmäisenä tarvitset siis mittavälineen tai useita mittavälineitä. Mittavälineinä toimivat kynä, neulepuikko, viivotin ja jopa työntömitta. Voit oikeastaan käyttää mitä vain mittavälinettä, jonka käyttö on sinulle luontevinta. Mutta jos haluat tuntea itsesi 'oikeaksi taiteilijaksi', käytä silloin kynää, neulepuikkoa tai luotilankaa.





2. Piirustus alkaa kohteen koon mittaamisella


Tässä sinulle on helppo ratkaisu aloittamisvaikeuksiin. Olipa aihe mikä tahansa, voit aloittaa piirtämisen aina merkitsemällä paperille aiheen koon. Tämä tapahtuu niin, että mittaat kohteesta sen korkeus- ja leveyssuunnissa olevat etäisimmät pisteet. Näin sinulle selviää piirrettävän aiheen yleis- tai kokonaiskoko. Seuraava kuva valaisee asiaa.



Koko ja muoto.

Yllä olevassa kuvassa aiheen ympärille piirretty kehys edustaa aiheen yleistä kokoa. Kohteen yleiskokoa edustava suorakulmio tai kehys kuvaa kohdetta sen kaikkein pelkistetyimmässä muodossa. Eikö ole helppoa ja yksinkertaista? Piirtämällä suorakulmion eli neljä viivaa, olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti hyvää piirustusta!

Kun kohteen koko on määritetty, on aika siirtyä piirtämään kohteen muotoa. Tässäkin mittaaminen on avainasemassa.



3. Muodon piirtäminen perustuu kallistuskulmiin


Nyt pääsemme todenteolla soveltamaan 'mantrani' viisautta käytäntöön, sillä kohteen kaksiulotteinen muoto koostuu vain erisuuntiin kulkevista viivoista. Mutta mitä tarkoitan kaksiulotteisella muodolla? Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että luonnos piirretään ääriviivapiirustuksena, jolloin vaikutelma on litteä. Syvyyttä ja kolmiulotteisuutta aletaan kuvata vasta myöhemmin. Miten siis voit piirtää hyvän ja tarkan ääriviivaluonnoksen?

Tarvitse jälleen mittavälinettä avuksi, sillä ääriviivat määritellään sen avulla. Mutta, jotta tämä olisi mahdollista, täytyy piirrettävä kohde pelkistää yksinkertaisempaan muotoon. Helppo tapa pelkistää aihe on ajatella se kulmikkaaksi. Toisin sanottuna yritä nähdä kohteen ääriviivojen koostuvan ainoastaan suorista tai suorahkoista viivoista. Seuraava kuva havainnollistaa asiaa. Kuvassa näet vasemmalla puolella lineaarisen pelkistyksen oikealla olevasta Agrippan muotokuvasta.




Piirtääksesi tällaisen kulmikkaan pelkistetyn luonnoksen, täytyy sinun vain kiinnittää huomiota

mallin 'ääriviivojen' kallistuskulmiin. Toisin sanottuna arvioi kynän, tikun tai neulepuikon avulla kuinka paljon kukin kohta poikkeaa täysin pysty- tai vaakasuorasta linjasta.




Tälla tavalla mekaanisesti mittaamalla voit jäljentää kohteen ääriviivat. Hyvä työjärjestys on liikkua ulkoa sisäänpäin. Aloita siluetin muodosta ja kun se on valmis, siirry siluetin sisällä oleviin muotoihin. Huomaatko miten hyvän luonnoksen piirtämiseen ei tarvita yhtään luovuutta tai erityislahjoja. Täytyy vain olla huolellinen ja valmis tekemään korjauksia niin kauan kunnes kohteen muoto on jäljennetty tyydyttävästi. Kun aiheesta on piirretty pelkistetty lineaarinen luonnos, on aika tarkentaa luonnosta.


4. Tarkenna luonnos


Tässä vaiheessa piirustusprosessia luonnos tarkennetaan vastaamaan tarkasti mallia. Kulmikkuus hiotaan pois ja käytetään kaarevia viivoja niissä kohdissa joissa se on tarpeen. Tämän lisäksi kohteesta voidaan kevyesti sävyttää kaikki varjokohdat. Tämä valon ja varjon erottaminen auttaa muotojen tarkentamisessa ja luo pohjaa seuraavaa vaihetta varten.


Luonnoksesta valmiiseen piirustukseen.

5. Valöörien piirtäminen


Kun ääriviivaluonnoksesi on riittävän tarkka, on aika siirtyä kohteen kolmiulotteisen muodon kuvaamiseen. Se tapahtuu piirtämällä kuvaan valöörit. Valööri tarkoittaa tummuusastetta. Näin ollen pääsemme 'mantrani' toiseen totuuteen, joka oli se, että 'piirtäminen on vain - - eri tummuuksien piirtämistä". Kansantajuisesti kyse on varjostusten piirtämisestä. Tämä vaihe piirustusprosessista on luonteeltaan sellainen, että se voi vaatia hieman enemmän harjoitusta. Mutta onnistumista voi helpottaa ottamalla jälleen avuksi sopivan mittavälineen. Mutta millä ihmeen mittavälineellä voi muka mitata tummuuksia? Viivottimella se ei ainakaan onnistu. Sopiva mittaväline on valööriasteikko. Tässä näet kuvan valööriasteikosta.




Miten valööriasteikolla mitataan tummuuksia? Se on yksinkertaista. Liikuttelemalla valööriasteikkoa mallikuvan päällä ja vertailemalla tulosta omaan piirustukseen. Piirustus on valmis sitten kun valöörit ovat joko täysin identtiset mallin valöörien kanssa, valöörien keskinäinen tasapaino on sama tai ne kuvaavat kohteen kolmiulotteista muotoa uskottavasti.


Täsmäämisestä kannattaa aloittaa, sillä suhteellista samankaltaisuutta tai uskottavaan muotoon perustuvaa lopputulosta voi olla vaikea arvioida ilman riittävää osaamista ja kokemusta. Ensin täytyy ymmärtää millainen malli on objektiivisesti katsottuna, sitten subjektiivinen tulkinta on vahvemmalla pohjalla. Aloittelijoille ja monille kokeneemmillekin harrastelijoille tekee hyvää pitää vapaan luomisen himoja aisoissa, kunnes tekemiseen on tullut enemmän tietoista kontrollia ja ymmärrykseen selkeyttä. Se, joka tietää mitä ja miksi tekee jotain, menestyy piirtäjänä.


Katso vielä pikakurssi piirtämiseen -video, jossa demonstroin tämän artikkelin periaatteita.



Piirustusterveisin,


Okulaarinen tieteilijä

Comentários


bottom of page