• Tuomas Tuimala

Mikä on paras tapa oppia piirtämään?

Maailma on täynnä erilaisia oppaita, metodeja ja opettajia, jotka lähestyvät piirustustaidon oppimista eri tavoilla. Tämä erilaisten menetelmien ja näkökulmien paljous voi saada monet hämmentymään. Varsinkin aloittelija voi kokea suurta valinnanvaikeutta tämän tietotulvan keskellä. Kaiken lisäksi asiaa sotkee se, että usein eri menetelmien välillä näyttää olevan ristiriitoja. Joku opettaja voi pitää Sight-Size -menetelmää ainoana oikeana tapana harjoitella piirtämistä, kun taas toinen mestari vannoo konseptuaalisen lähestymistavan puolesta. Mikä siis on paras tapa oppia piirtämään? Anna kun kerron oman näkökulmani asiaan.



Käsitteellinen metodi opettaa rakentamaan piirustuksen havainnosta tai mielikuvituksesta.


Monia metodeja yhdistävä tekijä


En itse suosi dogmaattista ja kuppikuntaista tapaa suhtautua taiteeseen. Tosiasia on nimittäin se, että hyvään lopputulokseen voi päästä eri polkuja pitkin. Se millaista hedelmää menetelmä tuottaa ratkaisee sen toimivuuden. Kaikkia hyviä piirustusmenetelmiä yhdistääkin se, että niiden harjoittajat tuottavat näyttävää taidetta. Minulle esteettinen mielihyvä ja tekemisen ilo ovat tärkeintä kuvataiteessa. Mielestäni on lopulta aivan sama miten tähän päämäärään päästään. Siksi jonkin nimenomaisen metodin kohottaminen ainoaksi oikeaksi tavaksi oppia piirtämään on tarpeetonta. Lisäksi kovin mustavalkoisia jaottelua eri tekniikoiden ja menetelmien välillä ei voi tehdä, koska useimmiten kyse on samojen elementtien yhdistelemisestä eri suhteissa. Jossakin metodissa tietty piirre vain korostuu enemmän kuin toisessa. Toki on myönnettävä, että eri koulukunnilla on omat selkeästi tunnistettavat ominaispiirteet. Joistakin taiteilijoista näkee kauas minkä perinteen mukaan he ovat harjoitelleet.


Kuitenkin samalla on tärkeää tunnustaa se voima, mikä sitoutumisella tiettyyn lähestymistapaan voi olla. Kaoottinen poukkoilu sinne tänne, menetelmästä toiseen ei ole useinkaan kovin hedelmällistä, varsinkaan aloittelijalle. Piirtotaidon harjoittelua kannattaa rajata riittävästi, jotta oppii hallitsemaan ensin yhden tekniikan todella hyvin. Näin oppimiselle tulee luja perusta, jonka pohjalta harjoittelua on hyvä jatkaa ja edistyminen on varmempaa.




Ymmärrän siis hyvin dogmaattisempia kuvataiteen opettajia. Tiukka sitoutuminen omaan menetelmään auttaa myös oppilaita keskittymään piirustusmetodin harjoitteluun kunnes menetelmän hallinta on saavutettu. Hyvän opettajan tunnistaa siitä, että opetuksessa on selkeä punainen lanka ja logiikka. Itsekin opetan piirtämistä tiettyjen kehysten sisällä. Se on yksinkertaisesti järkevää ja käytännöllistä. Ja mikä tärkeintä tuottaa hyviä tuloksia. Tällä yritän sanoa sitä, että valitsetpa minkä tahansa menetelmän tai opettajan, kannattaa sitoutua ja keskittyä siihen joksikin aikaa tosissaan. Silloin voit lyhyessäkin ajassa edistyä huomattavasti. Kun hallitset yhden menetelmän hyvin, sinulla on hyvä perusta tulevalle opiskelulle.



Tosiasia vai mielipide?


Koska kuvataiteissa on mahdollista tulla taitavaksi monella eritavalla, niin onkin hyvä aina miettiä onko jonkun opettajan tai tietyn menetelmän kannattajan esittämä näkemys objektiivinen tosiasia vai vain henkilökohtainen mielipide. Monesti voi olla niin, että tiettyä menetelmää ylistetään kaikkein parhaimmaksi, koska se sopii parhaiten sen harjoittajan omiin mieltymyksiin ja tottumuksiin. Kuvataiteessa on paljon asioita, jotka ovat puhtaasti makukysymyksiä. Käyttääkö stomppia vai ei? Piirtääkö valokuvasta vai luonnosta? Piirtääkö sitä mitä näkee vai sitä mitä tietää? Monet tämänkaltaiset kysymykset ovat pohjimmiltaan makuasioita. Jos lopputuloksena on vaikuttava piirustus, niin sillä mitkä vaihtoehdot edellä mainituista valitsee, ei lopulta ole kovin paljon merkitystä.


Toisaalta on samalla hyvä ymmärtää, että kaikki menetelmät eivät välttämättä kehitä piirustustaitoa ja siihen liittyviä ominaisuuksia samalla tavalla. Kaikkien taitojen harjoitteluun liittyy nimittäin sellainen neurofysiologinen lainalaisuus, että ihminen kehittyy ensisijaisesti siinä mitä hän tekee. Toisin sanottuna, jos teet aina piirtäessäsi kaikki häivytykset ja tasoitukset stompin avulla, niin opit aina vain paremmaksi stompin käyttäjäksi. Jos taas joutuisit tekemään häivytykset pelkästään kynän avulla, et ehkä tällä harjoittelutaustalla onnistuisi siinä yhtä hyvin.



Metodi vai periaate?


Asiaa voi ajatelle myös toisesta näkökulmasta. Kumpi on tärkeämpää tietyn metodin täydellinen hallinta vai kuvataiteen taustalla olevien periaatteiden hallinta?

Metodia ja periaatetta on käytännössä vaikea erottaa toisistaan, koska metodien tarkoitus on opettaa piirtämisen periaatteita. Jotta oppisit ja ymmärtäisit kuvataiteen ajattomia periaatteita, vaatii se väistämättä jonkinlaista harjoitusmetodia.


Ajatellaanpa vaikka yksinkertaistamisen periaatetta. Piirtäminen on hyvä aloittaa piirrettävän aiheen pelkistämisellä yksinkertaisempaan muotoon. Moni kohde on sellaisenaan liian monimutkainen, jotta voisimme piirtää sen suoralta kädeltä täsmälleen sellaisena kuin se silmillemme näyttäytyy. Kun kohteen aluksi pelkistää, piirtäminen on helpompi aloittaa.



Piirtämisessä on tärkeää pelkistäminen.

Pelkistämismenetelmiä on erilaisia. Voit esimerkiksi pelkistää kohteen sitä lähinnä olevaan geometriseen muotoon tai voit piirtää lineaarisen luonnoksen. Tapoja on erilaisia, ja niitä on hyvä kokeilla, kunnes löytää sen mikä tuntuu itselle luontevimmalta käyttää. Eri menetelmiä on mahdollista myös yhdistää. Kun olet löytänyt itsellesi sopivan tavan, sitoudu siihen joksikin aikaa, jotta opit hallitsemaan sen hyvin.



Variaation voima


Olen tässä artikkelissa puhunut paljon siitä, miten tärkeää olisi sitoutua johonkin tiettyyn metodiin, kunnes sen hallitsee hyvin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mitään muuta saisi tai kannattaisi kokeilla. Päinvastoin, harjoittelusta voi tulla helposti liian puuduttavaa, jos siinä ei ole sopivasti vaihtelua. Itseasiassa aivotutkijat ovat havainneet, että sopiva määrä variaatiota harjoittelussa tehostaa oppimista. Minun neuvoni onkin se, että valitse jokin pohjametodi, joka muodostaa harjoittelulle selkärangan ja kokeile lisäksi toisinaan muita lähestymistapoja. Näin harjoittelussa säilyy riittävä johdonmukaisuus ja samalla saat kuitenkin virkistävää vaihtelua.



Tule oppimaan piirtämisen ydinperiaatteita


Näin lopuksi haluan kutsua sinut taidekurssien piirustuskursseille. Niissä opit piirtämisen ajattomia ydinperiaatteita, sekä hyväksi havaitsemiani harjoitusmetodeja.

Muotokuva vaihe vaiheelta -kurssi on enemmän metodikeskeinen ja sen avulla voit oppia piirtämään hienoja muotokuvia. Piirtämisen perusteet -kurssi on taas enemmän periaatekeskeinen ja sillä pääset kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja piirustustaidon kehittämiseen.


Näiden lisäksi kannattaa harkita Realistinen muotokuvapiirustus -videokurssin hankkimista. Se on intensiivinen tietopaketti muotokuvapiirtämisen ydinperiaatteista ja mainio apuväline piirustustaidon itsenäiseen opiskeluun. Saat tämän kurssin alennettuun hintaan kun liityt postituslistalleni. Tervetuloa kursseille!


Piirustusterveisin,


Tuomas




Liity sisäpiiriin!

Liity postituslistalleni ja kuulet uusista artikkeleistani ja kursseistani. Lähetän sinulle silloin tällöin parhaimpia ohjeita ja ideoita piirtämiseen ja kerron uusimmista kuulumisistani.

Ota yhteyttä minuun sähköpostilla:
Liity piirustuskursseilleni verkossa:

© 2019 tuomastuimala.fi