Hei! Moni kuvataiteen harrastaja haluaisi löytää oman 'äänensä' taiteilijana. Tässä artikkelissa kerron vinkkejä siihen miten tässä voi onnistua.
Mikä on taiteilijan oma 'ääni'?
Aloitetaanpa siitä, mitä tarkoitetaan omalla 'äänellä'. Sille voi olla olemassa erilaisia määritelmiä, mutta itse määrittelen sen tarkoittavan taiteilijan sanomaa. Eli kysymys kuuluu: Mitä sinä haluat sanoa taiteesi välityksellä?
Se oma sanomasi kumpuaa jostain mitä pidät tärkeänä ja arvostat. Nyt onkin tärkeää tehdä heti selväksi, että oman taiteen sanoman ei tarvitse olla mitään syvällistä ja ihmeellistä. Sanoman ei tarvitse olla ajankohtaista tai ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Jos et koe pakottavaa halua ilmaista mielipiteitäsi tällaisistä aiheista tai et ole taipuvainen syvälliseen filosofiseen pohdiskeluun, sinun ei tarvitse hävetä itseäsi ollenkaan ja ajatella, että et voi olla todellinen taiteilija. Ole oma autenttinen itsesi ja tee taidetta asioista, jotka ovat sinulle merkityksellisiä.
Täytyykö oman 'äänen' olla omaperäinen?
Taiteilijalla ei tarvitse myöskään olla mitään äärimmäisen ainutlaatuista ja omaperäistä sanottavaa. Kaikki tällainen omaperäisyyden, ajankohtaisuuden ja kantaaottavuuden korostaminen voi muodostua raskaaksi taakaksi taiteilijalle ja tuhota luovuuden. Valitettavasti nykytaiteessa näitä asioita korostetaan. Pelkkä taidokas maalaus ei välttämättä riitä, vaan mukana pitää olla jokin ihmeellinen ja omaperäinen konsepti. Mutta mihin tämä on johtanut? Todellisuudessa kukaan ei ole kovin omaperäinen. Omaperäisyydestä ja ajankohtaisuudesta on tullut kaava, jota pyritään orjallisesti toistamaan.
Joskus näkee taidokkaiden taiteilijoiden lisäävän teoksiinsa keinotekoista abstraktiota, koska paine olla ajankohtainen ja moderni on niin iso. Ajatellaan, että teoksesta tulee taiteellisempi kun aiheen realistiseen kuvaukseen lisätään jokin siihen kuulumaton abstraktipiirre. Joskus lopputulos voi toimia, mutta ei aina. Oleellista on se, että edustavatko teoksesi autenttista itseäsi ja todellisia taiteellisia ihanteitasi.
Oma 'ääni' esiin
Oman sanoman ei tarvitse siis olla mitenkään syvällinen tai kantaaottava. Esimerkiksi "rakastan värejä" on hyvä sanoma, jos todella rakastat värejä. Tärkeää on se, mikä sinulle on tärkeää. Autenttisuus on parempi kuin uutuudet ja ihmeellisyydet.
Sanoma voi olla myös jokin mitä on toistettu jo pitkään. Monet esimerkiksi ihailevat vanhoja mestareita ja kreikkalais-roomalaista esteettistä perinnettä, jonka juuret ulottuvat jo tuhansien vuosien päähän menneisyyteen. Näin ollen jonkun sanoma voisi olla "haluan ylläpitää vanhaa hyvää maalausperinnettä". Taiteilija, jolla on tällainen sanoma voi hyvin pitkälle vain jäljitellä sitä mitä vanhat mestarit ovat tehneet ilman painetta keksiä jotain uutta ja mullistavaa.
Onko tämä liian pinnallista?
Nämä esimerkkisanomat tai 'äänet' voivat kuulostaa aluksi melko pinnallisilta. Otetaan esimerkiksi sanoma "rakastan värejä". Joku voisi sanoa, että onpa vähä-älyinen, lapsellinen ja pinnallinen sanoma. Mutta mietitäänpä asiaa vähän tarkemmin. Tosiasia on, että värit ovat ikuisia. Yritäpä pistää paremmaksi ja keksiä sanoma, joka ylittää ikuisuuden ja ajattomuuden. Se on mahdotonta. Niinpä "rakastan värejä" on todellisuudessa mitä ylevimpiä sanomia, joita voi olla. Se on jotain jolla on ikuisesti merkitystä ja universaalia vetovoimaa. Sen sijaan poliittiset kannanotot tai äärimmäisen henkilökohtaiset tunneoksennukset eivät voi koskaan saavuttaa samanlaista vaikutusta ja pysyvyyttä.
Pinta on se mikä lopulta ratkaisee
Älä siis joudu pseudosyvällisyyden ansaan tai ajan hengen kahleisiin. Se, että sanoma on yksinkertainen ei tee siitä huonoa tai pinnallista. Sitä paitsi pintahan on lopulta se mikä ratkaisee. Miten niin? Kuvataiteessa taiteilija yrittää sanoa sanottavansa kuvan välityksellä. Katsoja näkee vain sen mitä kuvassa eli pinnalla on. Oleellista onkin se, että välittyykö sanomasi selkeästi valmistamasi kuvan välityksellä. Pinta ratkaisee. Mitä enemmän teosta joutuu selittelemään ja tukemaan teorialla tai filosofialla, sitä heikompi se on visuaalisessa ilmaisuvoimassaan. Parhaimmassa teoksessa pinta kertoo kaiken tärkeimmän ja siksi se vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin.
Ihminen on visuaalinen olento, joka vaikuttuu siitä mitä hän omin silmin näkee. Kuvataiteessa tie katsojan sydämeen kulkee silmien kautta. Eli pinta ratkaisee. Pinta on portti ajattomuuteen ja ikuisuuteen. Se mikä on ajatonta koskee ihmistä aina, ei vain tänään. Se mikä on ikuista kestää vaikka maailma muuttuu. Joten "rakastan värejä" on hyvä sanoa omalle taiteelle jos todella tunnet niin.
Terveisin,
Tuomas
PS. Katso video, jossa kerron todellisen tehokeinon oman 'äänen' ja tyylin löytämiseen taiteilijana.