Läpipiirtäminen on varmasti yksi nopeimmista ja helpoimmista menetelmistä piirtää luonnos. Se on todellisuudessa niin helppo, että jopa lapsikin sen osaa. Useimmille meistä läpipiirtäminen onkin tuttu menetelmä jo lapsuudesta.
Läpipiirtämisestä tekee helppoa se, ettei se vaadi minkäänlaista mittaamista tai ajatustyötä. Se on ehdottomasti helpoin menetelmä jäljentää mallikuvan ääriviivat tarkasti. Läpipiirtämiseen ei tarvita myöskään monia välineitä.
Valoisaan aikaan päivästä voit teipata mallikuvan ikkunaan ja piirustuspaperin sen päälle. Pimentämällä huoneen näet mallikuvan hyvinkin selvästi. Sama on mahdollista tehdä varovasti tietokoneen tai tabletin näytön päällä. On myös olemassa suhteellisen halpoja valaistuja piirustuslevyjä, jotka on suunniteltu läpipiirtämistä varten. Jos aiot käyttää tätä menetelmää paljon, tällaisen levyn tai jopa valopöydän hankkiminen voi olla paikallaan.
Helppoutensa ja nopeutensa vuoksi jotkut näkevät läpipiirtämisessä kuitenkin moraalisen ongelman. Monien mielestä läpipiirtäminen on huijaamista. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen. Läpipiirtämistä voi nimittäin soveltaa eri tavoilla, ja sillä on pitkä historia.
Huijasivatko vanhat mestarit?
Läpipiirtäminen on vanha menetelmä. Eikä pelkästään vanha, vaan jopa vanhojen mestarien käyttämä menetelmä. Leonardo Da Vinci neuvoo kirjassaan piirtämään läpi lasia apuna käyttäen. Myös Vermeerin, Caravaggion ja muiden entisaikojen taiteilijoiden väitetään käyttäneen optisia apuvälineitä, kuten camera lucidaa, jonka avulla mallin ääriviivat voi jäljentää kätevästi.
Siitä, kuinka paljon Da Vinci, Vermeer ja muut vanhat mestarit käyttivät hyväkseen läpipiirtämistä ja optisia apuvälineitä, ei kenelläkään ole tarkkaa tietoa. Mutta vaikka he olisivat käyttäneet niitä paljonkin, niin harva meistä rohkenisi kutsua heitä huijareiksi.
Oikotie onneen?
Se, onko läpipiirtäminen todella piirtämistä vai pelkkää kopiointia, on filosofinen kysymys. Me kaikki ymmärrämme sen, ettei läpipiirtäminen vaadi suurta taitoa. Se ei myöskään opeta meitä piirtämään hyvin ilman apuvälineitä. Silti sitä ei voida tuomita täysin hyödyttömäksi. Joskus ajan säästön kannalta voi olla paras ratkaisu piirtää alustava luonnos läpi, jotta päästään nopeasti seuraavaan vaiheeseen, esimerkiksi maalaamaan teos valmiiksi.
Entä tuleeko läpipiirtämällä automaattisesti täydellinen jäljennös mallikuvasta? Useinkaan ei. Luonnosta voi olla tarpeen hieman hienosäätää, jotta päästään täydelliseen yhdennäköisyyteen mallikuvan kanssa. Näin on varsinkin silloin, kun jäljennetään jotain muuta kuin ääriviivapiirrosta. Ääriviivoja ei todellisuudessa ole olemassa, joten ne täytyy tavallaan kuvitella kuvaan. Tämä altistaa virheille. Muotokuvassa yhdennäköisyys mallin kanssa voi olla pienestä kiinni.
Siinäkin tapauksessa, että läpipiirretty luonnos onnistuu heti täydellisesti, kuva voi ajautua harhateille, kun sitä aletaan sävyttää. Kuvan sävytyksessä ja tummuusasteiden piirtämisessä kuvan muodot muuttuvat helposti, mikä tekee piirroksesta (tai maalauksesta) aivan erilaisen, kuin alussa oli tarkoitus. Mikään menetelmä ei siis täysin poista oman silmän käytön tarvetta piirustusprosessista.
Läpipiirtäminen ei ikävä kyllä ole oikotie onneen. Myös läpipiirtäjän on kyettävä näkemään ero valojen ja varjojen välillä ja pystyttävä piirtämään ne kuvaan. Eräs todella realistiselta näyttäviä teoksia tekevä maalari sanoi, että teoksen yhdennäköisyys on 5 % ääriviivoja ja 95 % kaikkea muuta.
Hyödyllisiä sovellutuksia
Läpipiirtämistä voi soveltaa erittäin hyvin mallikuvan tutkimiseen ja tutuksi tekemiseen. Kun piirrät kuvan läpi ajatuksen kanssa, huomaat siinä ehkä uusia yksityiskohtia. Kuvan läpipiirtäminen kerran tai pari ennen varsinaisen teoksen piirtämistä jättää mieleen vahvemman muistijäljen kuin pelkkä mallikuvan katsominen.
Läpipiirtämistä voi myös soveltaa valöörien tunnistamisen harjoitteluun niin, että kuvaa jaetaan eri tummuusalueisiin. Seuraavassa kuvassa näet esimerkin tästä. Mallikuvasta on etsitty eri tummuusalueita ja ne on rajattu kuvaan. Mallikuva ja sen valo- ja varjoalueet ovat tulleet tutuiksi, jonka jälkeen varsinainen teos on helpompi piirtää.
Läpipiirtämisen voi tehdä myös pelkistäen. Sen sijaan, että jäljentäisit kuvan seuraten tarkalleen sen muotoja, piirrä se nopeasti läpi niin, että pelkistät kuvan yksinkertaisempaan muotoon. Pelkistämisessä oiva keino on käyttää vain suoria viivoja. Suorien viivojen käyttö luonnoksen piirtämisessä on perinteinen ja erittäin toimiva tapa piirtää vahva alustava luonnos.
Kun harjoittelee pelkistämistä aluksi läpi piirtäen, pelkistämisen menetelmä tulee tutuksi. Sen soveltaminen jälkeenpäin muissa tilanteissa on helpompaa. Sitten, kun olet piirtänyt kuvan läpi pelkistämällä, voit tarkentaa luonnoksen vastaamaan mallikuvaa normaalisti piirtäen. Tehtyäsi näin joitakin kertoja, voit siirtyä harjoittelemaan luonnostelua suoralta kädeltä, ilman läpipiirtämistä.
Siirtomenetelmä
Yksi läpipiirtämisen muoto on siirtomenetelmä. Siirtomenetelmä tarkoittaa käytännössä sitä, että sävytät kuvan taustapuolen hiilellä tai pehmeällä lyijykynällä ja asetat sen piirustuspaperin päälle oikeaan kohtaan. Lopuksi piirrät kaikki ääriviivat kuvan ääriviivoja mukaillen ja näin luonnoksesi siirtyy nopeasti piirustuspaperille. Siirtomenetelmää voi käyttää mallikuvan läpipiirtämiseen tai omien luonnosten siirtämiseen toiselle paperille.
Ajattele tilannetta, että olet paljon vaivaa nähden luonut hyvän luonnoksen teoksellesi. Jos myöhemmin kävisikin niin, että teos menisi jostain syystä pilalle, luonnoksen kopion avulla pystyt luomaan uuden luonnoksen nopeasti puhtaalle piirustuspapaperille, eikä kaikkea tarvitse aloittaa alusta asti uudelleen. Tällä tavalla taiteilijat käyttävät siirtomenetelmää aivan tavanomaisesti. Se ei ole huijaamista, vaan järkevä varotoimenpide.
Läpipiirtämiselle löytyy siis monenlaisia sovellutuksia, joista jokainen voi valita omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvimmat menetelmät. Kaiken piirtäminen aina läpi ei kuitenkaan juuri opeta sinua piirtämään, mutta sopivasti käytettynä se on hyödyllinen apukeino ja ajan säästäjä.
Miten kehittyä piirustustaidoissa?
Jokaisen, joka on aidosti kiinnostunut piirustustaidon kehittämisestä, tulisi pyrkiä piirtämään paljon käyttäen mahdollisimman vähän oikoteitä. Itseään täytyy haastaa sopivalla tavalla, jotta tapahtuisi edistymistä. Itsensä haastaminen ja oman edistymisen huomaaminen ovat todellisuudessa myös kaikkein palkitsevimpia asioita piirtämisessä. Läpi piirtämällä voi saada hienon kuvan aikaiseksi, mutta todellinen ilo tulee siitä, kun tietää osaavansa.
Kun haluat todella oppia piirtämään, liity mukaan Piirtämisen perusteet -verkkokurssille. Kurssilla opit tehokkaita keinoja, joiden avulla voit kehittää piirustustaitoasi. Opit piirtämään paremmin vapaalla kädellä ja piirtäminen alkaa tuntua yhä vaivattomammalta.
Piirtämisen perusteet -kurssi keskittyy vain niihin asioihin, joiden oppimisesta on suurinta hyötyä. Harjoitteluaikaa ei kannata tuhlata epäoleellisiin asioihin, joten olemme jättäneet kurssilta pois kaiken sellaisen, joka ei auta sinua tulemaan paremmaksi piirtäjäksi. Kun opit harjoittelemaan oikeita asioita, piirtotaitosi kehittyy nopeasti ja voit kokea ilon ja innostumisen, joka tulee itsesi ylittämisestä.
Olen itse mukana kurssilla ja neuvon sinua mielelläni. Kurssilla voimme keskustella aiheesta lisää, jakaa ideoita ja innostua yhdessä.
Tuomas
Comments