Hei! Tässä artikkelissa kerron miten voit oppia sommittelutaitoa. Mutta miksi sommitteluun pitäisi edes kiinnittää huomiota? Koska vahva teos rakentuu vahvalle perustalle. Vahva sommitelma luo teokselle vahvan pohjan. Sommittelutaidon avulla teokselle muodostetaan hyvä runko ja rakenne, jolloin teokseen tulee esteettistä voimaa.
Sommittelu liittyy myös tarinankerrontaan. Kuvan elementtien asettelu ja laatu vaikuttavat siihen millainen ilmapiiri tai tunnelma teoksessa on. Joten sommitteluoppi on äärimmäisen tärkeä osa kuvataiteilijan työkaluvalikoimaa. Mikäli haluat tietää asiasta enemmän jatka lukemista.
Ota oppia mestariteoksista
Hyvä tapa alkaa tutustua sommitteluun on tutkia ja jäljitellä mestariteoksia. Mestari taiteilija on ratkaissut hyvään sommitteluun liittyvät haasteet puolestasi. Kun analysoit huolellisesti lukuisia mestariteoksia tallentuu mieleesi vähitellen hyviä sommittelumalleja. Opit estetiikan tajua ja tunnistat sen myötä mestariteoksia yhdistävät tekijät. Tältä pohjalta on hyvä alkaa suunnitelmia omia teoksia.
Teosten tutkimisen täytyy olla aktiivista. Muuten mieleesi ei piirry riittävän voimakkaita muistijälkiä. Pelkkä teosten passiivinen katselu ei siis riitä. Teoksia täytyy analysoimalla analysoida ja mielellään luonnoslehtiön kanssa. Seuraavaksi esittelen sinulle joitakin ideoita siihen miten teoksia voi tutkia.
Valöörirakenteen tutkiminen
Vahva teos perustuu vahvaan valöörirakenteeseen. Jos teos pitäisi pelkistää vaikka kolmeen hallitsevaan valööriin, mitkä ne olisivat. Entä minkä muotoisia abstrakteja muotomassoja noista päävalööreistä muodostuu? Kun teet tällaista tutkimustyötä kannattaa teosta katsoa varovasti silmien raosta, jolloin näköhavainto pelkistyy automaattisesti, koska näet teoksen sumeasti. Aiheen tarkastelu silmiä siristäen kuuluu jokaisen taiteilijan perustekniikoihin. Käytä sitä.
Valööritutkielmien ja -luonnosten tekemiseen oikeastaan kuuluu myös värien sivuuttaminen, koska kyse on tummuuksista. Joten usein valööriluonnokset tehdään yksivärisesti.
Tällaisia valööritutkielmia ja luonnoksia kannattaa tehdä runsaasti. Toistojen kautta asia juurtuu syvälle mieleesi ja valöörimassojen havainnoinnista ja niiden suunnittelusta tulee vähitellen luontevaa.
Kun analysoit teoksen valööreita ja niiden muodostamia massoja voit miettiä seuraavia kysymyksiä:
Mitkä ovat teoksen isoimmat valöörimassat?
Minkä muotoisia valöörimassat ovat? (symmetria/epäsymmetria)
Kuinka paljon pinta-alaa kukin valöörimassa peittää?
Missä on tummin tumma ja missä vaalein vaalea?
Millaisia valöörirajat ovat? (missä pehmeä ja missä terävä?)
Tällainen pohdiskelu johtaa parempaan ymmärrykseen sen suhteen millä tavalla hyvä teos rakentuu.
Tutki teoksen geometristä runkoa
Voit myös tutkia teoksen runkoa. Yritä tunnistaa aiheesta pystysuoria- ja vaakasuorialinjoja sekä diagonaaleja. Ne voivat olla ilmeisiä kuten horisonttilinja tai vähemmän ilmeisiä kuten toisiinsa visuaalisesti linkittyvien objektien muodostama linja. Kannattaa kirjaimellisesti vetää viivoja teoksen päälle, jotta asiasta tulee konkreettista. Voit käyttää tässä kynää ja viivotinta tai sitten tehdä sen digitaalisesti kuvankäsittelyohjelmalla. Seuraava kuva havainnollistaa asiaa.
Kuvassa olen tutkinut Thomas Colen teoksen suoria linjoja ja diagonaaleja. Horisonttilinja on ilmeinen vaakasuora linja. Se on asetettu niin, ettei kuva-alue jakaudu kahteen yhtä suureen osaan. Tällainen epäsymmetria on tietoista ja tyypillinen sommittelun tehokeino. Sommitelmissa pyritään yleensä välttämään kaikenlaista 50/50 jakoa. Poikkeuksia toki on, mutta varmemmin saat teoksen toimimaan sopivan epäsymmetrian avulla.
Varsin ilmeinen pystysuora linja löytyy tornin kohdalta. Tornin alapuolella istuva ihmisfiguuri ja torni muodostavat yhdessä pystysuoran linja, joka jälleen leikkaa kuva-alueen epäsymmetrisesti.
Kuvasta löytyy myös yksi suggestiivinen diagonaali, joka muodostuu toisiinsa visuaalisesti linkittyvien objektien ja pienentymisen periaatteen kautta. Diagonaali kulkee figuurista vedessä oleviin kallioihin ja ohjaa katsojan huomion lähellä horisonttilinjaa olevaan aurinkoon.
Tällaisen suggestiivisen linjan muodostavien objektien ei tarvitse asettua täsmälleen suoralle linjalle, vaan niiden sijainnissa voi olla pientä variaatiota kuten Thomas Colen teoksessa. Jos kaikki objektit asettaisi tarkasti samalle linjalle voisi teos näyttää keinotekoiselta. Liian matemaattinen teos on jäykkä ja eloton. Hyvä sommitelma kaipaa sopivan annoksen dynamiikkaa ja epäsäännöllisyyttä.
Massojen ja muotojen linjojen tutkiminen
Suorien linjojen lisäksi teoksesta mitä todennäköisimmin löytyy myös orgaanisia linjoja. Nämä linjat löytyvät valöörimassojen rajoista. Hyvä linja on tosiaankin orgaaninen eli elävä ja vaihteleva.
Vältettäviä linjoja ovat liian vaihtelevat ja liian yksinkertaiset linjat. Kuvan teoksessa linjassa on sopivasti variaatiota. Esimerkkejä liian yksinkertaisista linjoista ovat luotisuora, puoliympyrä ja siksak. Vältä siis absoluuttisen matemaattista geometriaa ja rauhatonta kaoottisuutta. Sopivan vaihtelevat ja melodiset linjat toimivat hyvin.
Tutkielman maalaaminen
Hyvä tapa päästä sisälle mestariteoksen sommitelmaan on maalata siitä tutkielma. Se voi pelkistetty väritutkielma, josta iso osa yksityiskohdista on jätetty pois. Se voi täydellinen mestarikopio tai mitä tahansa näiden kahden ääripään väliltä.
Kuten huomaat mestariteoksia analysoimalla ja kopioimalla voi oppia paljon. Älä missään nimessä sivuuta tätä äärimmäisen tehokasta ja perinteistä tapaa harjoitella kuvataiteen ydintaitoja. Vain järjetön yrittää keksiä pyörää uudestaan. Seiso jättiläisten harteilla ja rakenna mestarien superlujalle perustalle.
Terveisin,
Tuomas
コメント