Hei! Kiitos kun päätit lukea tämän artikkelin. Jotta hyötyisit artikkelista eniten on sinun syytä tietää ensin totuus perspektiivistä. Perspektiivioppia ei ole tarpeen tuntea kovin syvällisesti voidakseen piirtää hyvin. Miksi ei? Koska kaiken oleellisen voi oppia myös havainnosta.
Monesti todellinen ongelmamme piileekin siinä, että emme osaa lukea havaintoa oikein. Meillä on tiettyjä primitiivisiä visuaalisia ennakkoajatuksia siitä, miltä asiat näyttävät ja liimaamme nämä ennakkoajatukset puhtaan havainnon päälle. Seurauksena on muun muassa perspektiivivääristymät. Joten harjoittele piirtämään ja maalaamaan havainnosta niin opit piirtämään ja maalaamaan asiat myös oikeassa perspektiivissä.
Ja miten piirtämistä kannattaa harjoitella havainnosta niin, että taitosi perspektiiviä kehittyy siinä sivussa kuin huomaamatta? Kopioimalla tarkasti havaintoa.
Perspektiivi perustuu kallistuskulmiin ja muotoihin. Kun opit siirtämään kallistuskulmat ja muodot oikeanlaisina paperille, asettuu perspektiivikin kohdalleen. Joten jos et vielä hallitse havainnon (suora havainto tai kuva) jäljentämistä, kannattaa keskittää voimavaransa tämän perustaidon harjoitteluun. Siitä kumpuaa kaikki muukin osaaminen.
Tämän artikkelin tiedoista ei kuitenkaan ole haittaa. Näitä perustietoja voi käyttää myös yhtenä havainnon mittaamisen välineenä. Jos jokin ei mene millään kohdalleen, sovella raa'asti matemaattista perspektiiviä. Mutta pyri siihen, että annat havainnon opettaa itseäsi.
Kaikkein tärkein osa artikkelista on sen lopussa ja se on ilmaperspektiivi. Ilmaperspektiivi on yksi realismin ja yleensäkin hyvien teosten salaisuuksista. Lineaarinen perspektiivi on sen sijaan yliarvostettua. Tosin silloin kun joutuu toimimaan täysin mielikuvituksen varassa on perspektiiviin liittyvistä ennakkotiedoista paljon apua. Mutta piirtäjä, joka haluaa kehittää osaamisensa huippuunsa tulisi aloittaa perusteista eli havaintopiirtämisestä. Se on taito, josta tulee olemaan paljon hyötyä myös mielikuvituspiirtämisessä.
Mikä on perspektiivi?
Mikä on perspektiivi? Lyhyesti sanottuna: perspektiivi on näkökulma. Perspektiivin avulla piirustukseen luodaan vaikutelma siitä, että kuvassa esitettyä näkymää tai esinettä katsotaan tietystä näkökulmasta.
Kuvassa kuin kuvassa on aina kaksi ulottuvuutta, korkeus ja leveys. Perspektiivi luo kuvaan kolmannen ulottuvuuden, syvyyden vaikutelman. Perspektiivin ymmärtäminen on olennainen taito realististen piirrustusten luomisessa. Perspektiivin avulla teokseen luodaan tilan, syvyyden ja etäisyyden tuntua.
Perspektiivin käsitettä voidaan havainnollistaa junaraiteilla. Tiedämme, että raiteet ovat yhtä etäällä toisistaan riippumatta siitä, millä etäisyydellä ne ovat meistä katsojina. Kauemmaksi katsottaessa raiteet näyttävät kuitenkin lähenevän toisiaan, ja lopulta ne yhdistyvät ja katoavat kaukaisuuteen kokonaan.
Erilaisia perspektiivejä
Taiteilijalla on käytössään erilaisia perspektiivejä. Eri perspektiivit voidaan jakaa kahteen kategoriaan: lineaariseen perspektiiviin ja ilmaperspektiiviin. Lineaarinen perspektiivi perustuu geometrian sääntöihin ja sen avulla kuvataan vaikutelmaa, jonka mukaan objektit näyttävät kutistuvan pakopisteitä kohti. Ilmaperspektiivi on puolestaan syvyysvaikutelma, joka syntyy ilmamassan vaikutuksesta. Tutustumme seuraavaksi kolmeen lineaariseen perspektiivityyppiin, jotka ovat yhden, kahden ja kolmen pakopisteet perspektiivit. Käsittelemme lyhyesti myös ilmaperspektiiviä. Mutta aivan aluksi meidän on tärkeä ymmärtää joitakin perspektiivipiirtämisen peruskäsitteitä.
Horisonttiviiva
Horisonttiviivalla tarkoitetaan näkökentän poikki kulkevaa vaakasuoraa viivaa.
Horisonttiviiva on aina silmien tasolla ja usein erottaa maan ja taivaan toisistaan. Horisonttiviiva voi olla piirustuksessa näkyvä tai näkymätön riippuen siitä, onko horisontin edessä jotakin. Oheisessa merimaisemassa horisonttiviiva on näkyvillä, mutta jos kyseessä olisi metsämaisema, horisonttia ei näkyisi. Piirrustuksen luonnosteluvaiheessa on hyödyllistä piirtää himmeä horisonttiviiva joka tapauksessa paikoilleen, jotta perspektiivi tulisi piirretyksi oikein.
Pakopiste
Pakopiste tai katoamispiste on piste, jossa katsojasta poispäin menevät viivat yhtyvät.
Kuvittele, että seisot keskellä suoraa tietä ja katsot suoraan eteenpäin. Tie näyttää leveämmältä lähellä ja kapeammalta kaukana. Voit nähdä, miten tien reunat lähenevät toisiaan edessäsi, kunnes ne lopulta yhtyvät yhteen pisteeseen kaukaisuudessa. Tuo piste, johon tie näyttää häviävän, on pakopiste.
Vinottain kulkevat viivat
Vinottain kulkevat viivat ovat viivoja, jotka kulkevat kohti pakopistettä. Esimerkiksi yhden pakopisteen perspektiivissä katsojasta poispäin kulkevat viivat, jotka kohtaavat yhdessä pakopisteessä, ovat vinottain kulkevia viivoja. Äskeisessä kuvassa esimerkiksi junaraiteet ja rivissä kasvavat pientareen kasvit muodostavat kuvaan tällaisia viivoja.
Yhden pakopisteen perspektiivi
Seuraava kuva on piirretty yhden pakopisteen perspektiivissä. Periaate tällaisessa esityksessä on se, että kohdetta katsotaan suoraan edestäpäin niin, että kohteen pystysuorat ja vaakasuorat viivat ovat samassa linjassa ja että kohteen etusivu osoittaa suoraan katsojaan päin.
Katsojasta poispäin kulkevat viivat kohtaavat yhdessä pisteessä, ja esineet kutistuvat tätä yhtä pistettä kohti. Tämän oppitunnin kuvat raiteesta ja maantiestä ovat yhden pakopisteen kuvia.
Mihin pakopiste tulisi sijoittaa kuvassa? Jos horisonttiviiva on kuvan reunojen sisällä, pakopiste löytyy sieltä. Arkitodellisuudessa asioiden pakopiste löytyy horisontista.
Kahden pakopisteen perspektiivi
Seuraava kuva on piirretty kahden pakopisteen avulla. Kuvasta näet esimerkin useamman erimuotoisen laatikon piirtämisestä kahden pakopisteen perspektiivissä.
Kuten huomaat, kahden pakopisteen perspektiivissä kohteen kulma osoittaa suoraan katsojaan päin. Kohteen muut viivat kulkevat kohti pakopisteitä, jotka ovat horisonttiviivan molemmilla reunoilla. Kaikki pystysuorat viivat ovat samassa linjassa.
Kolmen pakopisteen perspektiivi
Kolmen pakopisteen kuvassa kohteen kaikki pystysuorat viivat kulkevat kohti kolmatta pakospistettä, joka on joko korkealla horisonttiviivan yläpuolella tai matalalla sen alapuolella. Kohteen vertikaaliset viivat kulkevat kohti horisonttiviivalla olevia pakopisteitä (kuten kahden pakopisteen kuvassa).
Kun kohde kuvataan kolmen pakopisteen perspektiivistä, syntyy vaikutelma siitä, että kohdetta katsotaan joko korkealta ylhäältä niin sanotusta lintuperspektiivistä, tai matalalta maasta niin sanotusta sammakkoperspektiivistä.
Ilmaperspektiivi
Ilma ei ole läpinäkyvää, vaikka siltä saattaisi äkkiseltään tuntua. Mitä enemmän sinun ja katsottavan kohteen välissä on ilmaa, sitä epätarkemmalta, värittömämmältä ja utuisemmalta kohde näyttää. Kaikki tämä johtuu ilman ja valon vaikutuksesta. Valo siroaa ilmamolekyyleistä ja ilmakehän epäpuhtauksista, mikä saa etäämpänä olevat kohteet näyttämään vaaleammilta ja sinertävimmiltä. Kun katsoo korkealta paikalta kaukaisia kukkuloita, niiden väri näyttää vaalenevan ja muuttuvan sinertäväksi. Kyseessä on ilmaperspektiiviksi kutsuttu ilmiö.
Taiteessa ilmaperspektiivillä tarkoitetaan syvyysvaikutelman luomista väreillä ja valöörillä sekä piirustustyylillä. Kaukaisemmat kohteet kuvataan vaaleammilla sävyillä ja sinertävillä väreillä sekä epätarkempaa piirtojälkeä käyttäen. Näillä keinoilla kuvaan saadaan luotua etäisyyksien tuntua.
Haluaisitko oppia lisää?
Jos haluat oppia lisää kuvataiteen tärkeimmistä periaatteista olet tervetullut ilmaisille piirustus- ja maalauskursseilleni, joihin linkit löydät tämän sivun yläreunasta tekstin "Okulaarinen tieteilijä" alta. Kurssit ovat täysin maksuttomia, eivätkä ne velvoita sinua mihinkään.
Lisäksi liittymällä "sisäpiiriin"saat vinkkejä uutiskirjeeni välityksellä.
Voit ottaa minuun myös suoraan yhteyttä sähköpostitse jos sinulla on jotain kysyttävää asiantuntemukseni piiriin kuuluvista aiheista. Sähköpostini on tuomastuimala@yahoo.com
Autan sinua mielelläni resurssien sallimissa rajoissa.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä