top of page

Taidon kehittämisen lainalaisuudet osa 1. Volyymi

Hei! Taidon hankkiminen ja kehittäminen ei ole kovin nopea prosessi* tai yksinkertainen tehtävä. Se vaatii paitsi keskittymistä laatuun myös määrään – volyymiin. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle siihen, miksi volyymi on olennainen osa taitojen oppimisessa ja hiomisessa.




Yleiskatsaus volyymin merkitykseen


Volyymi vs. laatu


Laatu on avainasemassa oppimisprosessissa. Se tarkoittaa keskittymistä, korjauksia, palautteen saamista ja oman suorituksen kriittistä tarkastelua. Kuitenkin laadukas harjoittelu yksinään ei välttämättä johda mestaruuteen ilman riittävää toistojen määrää. Volyymi, toisin sanoen toistojen ja harjoittelun määrä, luo pohjan, jolla taitoja voidaan rakentaa ja vahvistaa.


Neurologian näkökulma


Neurologiselta kannalta katsottuna toistuvat harjoitukset vahvistavat aivojen hermoyhteyksiä. Kun toimintoa toistetaan jatkuvasti, se luo ja vahvistaa aivojen hermoratoja. Tämä johtaa lopulta siihen, että taito muuttuu "automaattiseksi" ja helpommin suoritettavaksi.


Määrän tuoma varmuus


Toistamisen kautta saavutettu määrä luo myös itsevarmuutta. Kun olet suorittanut tehtävän tuhansia kertoja, saat kokemuksen varmuudesta, joka puolestaan johtaa parempaan suorituskykyyn. Se antaa myös mahdollisuuden kohdata ja korjata virheitä ja oppia niistä.


Luovan prosessin syventäminen


Erityisesti luovilla aloilla, kuten maalaustaide, kirjoittaminen tai musiikki, volyymi voi auttaa taiteilijaa kehittämään omaa ääntään ja tyyliään. Jatkuvalla harjoittelulla ja tuotannolla taiteilija altistuu erilaisille tekniikoille, ideoille ja inspiraatiolle, jotka voivat rikastuttaa hänen työtään.


Volyymin ansat


Vaikka volyymi on olennainen osa taidon kehittämisprosessia, on tärkeää olla tietoinen sen ansoista. Pelkkä määrä ilman laadukasta palautetta ja itsetarkastelua voi johtaa huonoihin tapoihin ja vahvistaa virheellisiä tekniikoita. Lisäksi liiallinen harjoittelu ilman riittävää lepoa ja palautumista voi johtaa uupumukseen ja loukkaantumisiin.


Muista, että tulet paremmaksi siinä mitä ja miten teet. Niinpä runsas toistaminen voi opettaa myös piirtämään ja maalaamaan tehokkaasti väärin tai huonolla tekniikalla. Tehokkuus ja laatu ovat kaksi eri asiaa. Se, että on kykenevä tuottamaan taidetta isolla volyymilla ei vielä ole merkki aidosta taiteellisesta osaamisesta. Maailma on pullollaan innokkaita harrastelijoita, jotka ovat jääneet jumiin tietylle tasolle. Läpimurto vaatii usein tilanteen nollausta ja huomion kiinnittämistä oikeanlaisiin opiskelu- ja harjoittelumenetelmiin.


Johtopäätös


Taidon kehittäminen vaatii sekä laadukasta että määrätietoista harjoittelua. Volyymi, tai toistojen määrä, on olennainen tekijä taitojen vahvistamisessa, itseluottamuksen kasvattamisessa ja oman työskentelytavan löytämisessä. Kuitenkin on tärkeää yhdistää määrä laatuun, jotta varmistetaan jatkuva ja kestävä kehitys taitojen oppimisessa ja hiomisessa.





Tarkempaa aiheen tarkastelua


Volyymi vs. laatu


Taidon kehittäminen ja oppiminen ovat monimutkaisia prosesseja, jotka vaativat useita komponentteja. Näistä kaksi keskeisintä ovat volyymi ja laatu. Vaikka molemmilla on tärkeä rooli, niiden välinen tasapaino voi olla hankala löytää. Katsotaanpa syvemmin näiden kahden tekijän merkitystä.


Laatu: Matka kohti mestaruutta


  1. Keskittyminen: Laadukas harjoittelu vaatii keskittymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskitytään tehtävän suorittamiseen ilman ulkoisia häiriöitä ja pyritään ymmärtämään sen syvempiä mekanismeja.

  2. Korjaukset: Virheiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat keskeisiä laadukkaassa harjoittelussa. Tämä auttaa oppijaa ymmärtämään, mitä hän tekee väärin, ja miten virheet voidaan välttää tulevaisuudessa.

  3. Palaute: Ulkopuolisen palautteen saaminen, olipa se sitten valmentajalta, opettajalta tai kollegalta, on välttämätöntä objektiivisen näkemyksen saamiseksi omasta suorituksesta.

  4. Kriittinen tarkastelu: Itsetutkiskelu ja oman suorituksen analysointi ovat tärkeitä oivallusten saamiseksi ja niiden hyödyntämiseksi tulevassa harjoittelussa.

Volyymi: Toistojen voima


  1. Taitojen vahvistuminen: Taidot vahvistuvat ja juurtuvat syvemmälle toistojen myötä. Toistuvat harjoitukset mahdollistavat myös erilaisten tekniikoiden ja strategioiden kokeilemisen.

  2. Hermoston sopeutuminen: Kuten aiemmin mainittiin, aivojen hermoratojen vahvistuminen tapahtuu toistojen kautta, mikä johtaa taitojen automaatioon.

  3. Kokemuksen kertyminen: Määrällinen harjoittelu antaa oppijalle mahdollisuuden kohdata erilaisia skenaarioita ja haasteita, mikä rikastuttaa hänen kokemusperäistä tietoaan.



Laadun ja volyymin tasapainottaminen


On tärkeää ymmärtää, että pelkkä toistojen määrä ilman laadukasta harjoittelua voi olla hedelmätöntä. Toisaalta liian suuri keskittyminen laatuun ilman riittävää harjoittelun määrää voi myös hidastaa kehitystä.


Ideaalitilanteessa yhdistetään molemmat tekijät: harjoittelu on laadukasta, mutta sitä tehdään myös riittävässä määrin. Tämä yhdistelmä johtaa useimmiten parhaaseen mahdolliseen oppimistulokseen ja taidon kehitykseen.







Neurologian näkökulma taidon kehittymiseen


Neurotiede on antanut meille arvokkaita oivalluksia siitä, kuinka aivot toimivat ja mukautuvat uusien taitojen oppimisen ja harjoittelun myötä. Kun puhumme taitojen kehittymisestä ja automatisoitumisesta, olemme todellisuudessa keskellä monimutkaista neurologista prosessia. Miksi tämän näkökulman tiedostaminen on tärkeää taiteilijalle? Koska se korostaa sitä tosiasiaa, että kuvataiteellinen osaaminen ei ole mikään mystinen lahja, joka on vain harvoilla ja valituilla. Se on taito, jota voidaan kehittää oikeanlaisella harjoittelulla. Jos sinulla on aivot, voit tulla paremmaksi piirtäjäksi tai maalariksi.


Geneettisiä vahvuuksia toki on olemassa, mutta niistäkin herää monissa tapauksissa kysymys: onko geneettinen vahvuus tosiasiassa itse kehitetty ominaisuus? Mietin esimerkiksi omaa lapsuuttani. Kasvoin ympäristössä, joka kannusti taiteen tekemiseen ja piirsin lapsena todella paljon. Kaikki tämä vuosien piirustuskokemus muokkasi aivojani sellaisiksi, että minun oli helpompi myöhemmin syventää osaamistani. Missään kohtaa kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään erityislahjakkuus, vaan todellisuudessa toistojen kautta kehitetty taito. Ehkä näin on monien kohdalla?


Vaikean asian edessä on helppo uhriutua ja puolustella itseään sillä, että minulla ei ole oikeanlaista genetiikkaa tai ylitettävä este on liian suuri. Olen itse kokenut harjoittelun valtavan voiman eri yhteyksissä. Oman mukavuusalueen ulkopuolella olevissa asioissa harjoittelu voi olla välillä hermoja raastavaa, mutta lopputulos on hyvä, tapahtuu kehitystä. Vähäinenkin kehitys on todiste siitä, että genetiikka ja luontaiset vahvuudet eivät ole kaikki kaikessa.


Luontaisia vahvuuksia siis varmasti on olemassa, mutta taidon oppiminen ei riipu yksin niistä. On melko selvää, että esimerkiksi fyysisesti isokokoinen ja vahvarakenteinen on luonnostaan vahvempi kuin pienkokoinen, mutta myös pienikokoinenkin voi kasvattaa voimiaan säännöllisellä progressiivisella harjoittelulla. Hän ei ehkä saavuta koskaan samaa voimatasoa kuin se, jolla on lajin kannalta parempi genetiikka, mutta oman potentiaalin täysi ilmentyminen on mahdollista. Ja silläkin voi jo kilpailla oman painoluokkansa mestarien kanssa.


Luontaisen lahjakkuuden ennaltamääräävään voimaan ei kannata laittaa liikaa painoarvoa, koska silloin voi asettaa itselleen psyykkisiä esteitä, jotka hidastavat kehitystä. Jos sinulla on aivot, voit kehittyä.


Edes neurologisten haasteiden kuten joidenkin sairauksien ei tarvitse olla täydellisenä esteenä kaikenlaiselle kehittymiselle. Vaikeaa se voi olla ja tietenkin sairauden tai rakenteellisen vian ollessa liian vakava kehittyminen voi olla mahdotonta, mutta silloin onkin kyse äärimmäisistä tilanteista. Artikkelin sisältö soveltuu siis ensisijaisesti neurologisesti riittävän terveille taiteen harrastajille. Suljetaan ääripäät pois eli se, että jonkun aivot sallivat kehittyä pelkästään kynää ajattelemalla ja se, että jollain on aivot, jotka eivät saa kättä edes liikkumaan.


Käydään nyt lyhyesti läpi miksi kehittyminen on mahdollista harjoittelun avulla.


Hermosolujen yhteyksien muodostuminen


Aivot koostuvat miljardeista hermosoluista, joita kutsutaan neuroneiksi. Nämä neuronit kommunikoivat keskenään synapsien kautta, jotka ovat yhteyksiä kahden neuronin välillä. Kun opimme jotain uutta tai harjoittelemme taitoa, näiden yhteyksien määrä ja vahvuus kasvavat.


Plastisuus: Aivojen muokattavuus


Aivojen kyky mukautua ja muuttua vastauksena erilaisiin kokemuksiin on tunnettu termi nimeltä "neuroplastisuus". Tämä tarkoittaa, että aivot eivät ole staattinen elin, vaan ne voivat muokkautua ja järjestäytyä uudelleen vastauksena stimulaatioon.

Toistuvat harjoitukset ja kokemukset vahvistavat tiettyjä hermoyhteyksiä ja voivat heikentää muita, jotka eivät ole yhtä aktiivisesti käytössä. Tämä vahvistusprosessi tunnetaan usein termillä "käytä tai menetä" -periaate.


Taitojen automatisoituminen


Kun taitoa harjoitellaan toistuvasti, tapahtuu prosessi, jota kutsutaan "myelinisaatioksi". Myeliini on eräänlainen eriste, joka kiertää hermosäikeitä ja auttaa sähköisten impulssien siirtymistä tehokkaammin. Mitä enemmän tiettyä taitoa harjoitellaan, sitä enemmän kyseinen hermorata myelinisoituu, mikä tekee siitä nopeamman ja tehokkaamman. Tämä on osa syytä siihen, miksi tietyn taidon toistuva harjoittelu johtaa sen automatisoitumiseen: aivot pystyvät suorittamaan toiminnon nopeammin ja vähemmällä vaivalla.


Lopuksi


Neurologian näkökulmasta taitojen oppiminen ja kehittäminen eivät ole pelkästään henkisiä tai kognitiivisia prosesseja. Ne ovat fyysisiä muutoksia aivoissa, kun hermosolut muodostavat, vahvistavat ja joskus jopa heikentävät yhteyksiä muiden solujen kanssa. Tämä ymmärrys antaa meille syvemmän arvostuksen sille, kuinka merkittäviä ja dynaamisia muutoksia voi tapahtua meidän päämme sisällä, kun omistaudumme taitojen oppimiseen ja harjoitteluun.


"Jos sitä ihminen tekee, sen voi ihminen oppia."



Terveisin,


Okulaarinen tieteilijä



PS. *Aloitin artikkelin sanoilla "taidon hankkiminen ja kehittäminen ei ole kovin nopea prosessi". Entä nopeutetun oppimisen menetelmät? Ne ovat todellisia. Oppimista voi nopeuttaa oikeanlaisella harjoittelulla. Tämän artikkelin tiedot auttaa nopeuttamaan oppimista, sillä volyymin ja laadun suhteen ja merkityksen ymmärtäminen tehokkaassa harjoittelussa on todella tärkeää. Tekemällä säännöllisesti oikeanlaisia toistoja voi tulla hyväksi taidossa nopeammin kuin tekemällä paljon toistoja huonolla tavalla. Jos harjoittelee väärin voi oppia huonoja tapoja, joista poisoppimiseen menee ylimääräistä aikaa. Kannattaa siis alusta alkaen harjoitella luotettavan tiedon mukaan. Nettisivuni ovat keskittyneet näidn luotettavien harjoitteluperiaatteiden opettamiseen. Lue esimerkiksi tämä artikkeli: https://www.tuomastuimala.fi/post/miten-voit-tulla-hyväksi-kuvataiteessa-oppimisen-tehokeinot-paljastettu


bottom of page