Kerran eräs piirustustaidon opettaja esitti teorian, että jos piirtää liikaa litteästä eli valokuvasta, lopulta menettää kyvyn piirtää luonnosta eli kolmiulotteisesta näköhavainnosta.
Pitääkö tämä teoria paikkansa käytännössä? Tässä artikkelissa vastaan tähän kysymykseen.
Kokemukseni mukaan väite, että valokuvista piirtäminen on tuhoaa kyvyn piirtää suorasta havainnosta on vain todistamaton teoria. Itse olen piirtänyt todella paljon litteästä ja silti kolmiulotteisen mallin piirtäminen sujuu ihan hyvin. Kolmiulotteisen näköhavainnon siirtämisessä paperille voi soveltaa aivan samoja periaatteta kuin litteän havainnon piirtämisessä. Ainoastaan täytyy lisäksi muistaa se, että mallia täytyy tarkastella lukitusta paikasta, jotta näkökulma pysyy samana. Uskaltaisin siis väittää, että litteästä piirtämisen siirtovaikutus on varsin suuri.
Malli on myös mahdollista asettaa niin, että piirustuskokemus on hyvin lähellä litteästä piirtämistä. Tällaista asettelua käytetään klassisessa Sight-Size -metodissa.
Tässä näet kuvan, jossa olen piirtänyt luonnoksen asetelmasta suorasta havainnosta.
En noudattanut Sight-Size -metodia, vaan piirsin luonnoksen vertailevan mittailun avulla.
Mittauksissa ja muotojen havainnoinnissa kontrolloin havaintojen johdonmukaisuutta pyrkimällä tekemään havainnoinnit samasta kohdasta. En ollut tässä mitenkään absoluuttisen tarkka. Silti lopputuloksena on ihan hyvä ja tarkka luonnos, joka toimii hyvin maalauksen pohjana.
Joten päätelmäni, ettei litteästä piirtäminen ole turmiollista sai jälleen lisätukea. Aion siis käytännöllisyytensä vuoksi jatkaa litteästä piirtämistä ja maalamista, tietäen, että voin milloin vain vaihtaa kolmiulotteiseen malliin ja onnistua.
Toki kolmiulotteisen objektin ja varsinkin elävän sellaisen piirtäminen voi olla hieman vaikeampaa kuin litteän mallin piirtäminen, mutta samoilla periaatteilla jokainen hyvä piirustus syntyy.
Kumpi menetelmä on parempi?
Vaikka kannatan valokuvista piirtämistä en sanoisi sitä paremmaksi tavaksi piirtää. Itse asiassa suorasta havainnosta piirtäminen voi olla lopulta tehokkaampi tapa oppia, koska siinä mittausprosessia täytyy kontrolloida tarkemmin. Sitä ei varmasti kannata sivuuttaa kokonaan.
Toisaalta aloittelijoille se voi olla tarpeettoman vaikeaa. Piirustustaidon kehittäminen on järkevää aloittaa mahdollisimman helpoista tehtävistä ja lisätä vaikeustasoa vähitellen. Siksi on ymmärrettävää, miksi monien klassisten ateljeiden koulutusohjelma alkaa Bargue-kopioiden eli litteästä piirtämisellä. Kun litteästä piirtäminen alkaa sujua, siirrytään suorasta havainnosta piirtämiseen.
Joissakin kouluissa hypätään suoraan suorasta havainnosta piirtämiseen ja sekin vaikuttaa toimivan. Suorasta havainnostakin piirtämistä voi lähestyä progressiivisesti. Jos piirrettävä aihe on riittävän yksinkertainen on aloittelijankin mahdollista onnistua piirtämisessä.
On hyvä tiedostaa se, että valokuva ja suora näköhavainto poikkeavat toisistaan. Kamera ei esitä todellisuutta luonnollisella tavalla ja siksi valokuvasta piirrettäessä ja maalatessa on yleensä tarpeen manipuloida aihetta toivotun efetin aikaansaamiseksi.
Paras vaihtoehto on varmasti se, että suhtautuu molempiin tapoihin piirtää ennakkoluulottamasti ja harjoittelee tasapuolisesti molempia.
Asteittain edistyvä harjoitusohjelma
Jos olet absoluuttinen aloittelija tai vain muuten kamppailet mittasuhteiden ja muotojen piirtämisessä, niin siinä tapauksessa en suosittele hyppäämään suoraan kolmiulotteisten objektien piirtämiseen. Valokuvasta piirtäminen on hieman helpompi hallita.
Asiaa kannattaa siis lähestyä pienin askelin niin, että aloittaa helpommista piirustustehtävistä ja lisää vaikeusastetta vähitellen. Aivan kuten monessa klassisessa ateljeessa tai akatemiassa opetetaan. Mistä harjoittelu olisi hyvä aloittaa?
Harjoittelun voi aloittaa niinkin yksinkertaisesta aiheesta kuin erikokoisten suorakulmioiden jäljentämisestä. Tämä yksinkertainen harjoitus opettaa mittaamaan ja jäljentämään piirrettävän kohteen korkeuden ja leveyden. Tämä on todella tärkeä taito sillä jokainen piirustusprosessi alkaa kohteen koon määrittelyllä. Kohteen korkeutta tai leveyttä voi myös hyödyntää vertailevassa mittailussa niin, että yhden objektin korkeutta tai leveyttä käytetään mittayksikkönä, jonka avulla selvitetään muiden objektien koot.
Toinen hyvä perusharjoitus on kallellaan olevien suorien viivojen jäljentäminen. Tämä harjoitus opettaa arvioimaan kallistuskulmia. Piirrettävän kohteen muoto voidaan hahmotella tehokkaasti kallistuskulmien avulla.
Seuraavaksi edellä mainitut harjoitukset voi yhdistää piirtämällä mallista yksinkertaisia abstrakteja muotoja. Toinen vaihtoehto on piirtää Bargue-kirjan ensimmäisiä mallikuvia, joissa on pelkistettyjä viivapiirustuksia esimerkiksi silmistä ja korvista. Näiden Bargue-kuvien jäljentämisessä on se etu, että siinä oppii samalla käyttökelpoisia kasvonpiirteiden malleja. Tästä osaamisesta on hyötyä jos myöhemmin piirtää muotokuvia.
Vielä ennen kuin kannattaa siirtyä kokonaisten valokuvien tai piirustusten piirtämiseen, olisi hyvä harjoitella valöörien piirtämistä. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin valööriasteikkojen piirtäminen. Valööriasteikkojen piirtäminen antaa myös hyvää kokemusta erilaisista kynistä. Kun tiedät millaista tummuutta milläkin kynällä on hyvä piirtää, voit hyödyntää tätä kokemusta kun piirrät kokonaisia teoksia.
Kun valööritaulukon piirtäminen on hallinnassa voit kokeilla yhdistää kaiken aiemmin oppimasi piirtämällä jonkin sopivan mallikuvan pohjalta. Älä hyppää suoraan kaikkein monimutkaisimpaa tai vaikeimpaan aiheeseen, vaan aloita jälleen yksinkertaisesta ja lisää vaikeusastetta vähitellen.
Kun valokuvasta tai muusta litteästä kohteesta piirtäminen alkaa sujua, voit ryhtyä kokeilemaan suorasta havainnosta piirtämistä. Aloita harjoittelu yksinkertaisten geometristen objektien piirtämisellä ja siirry vähitellen monimutkaisempiin asetelmiin. Yksi perinteinen tapa harjoitella suorasta havainnosta piirtämistä on klassisten kipsiveistosten piirtäminen. Se on tosiaan hyvää harjoitusta ja sitä kannattaa kokeilla.
Tässä oli lyhyesti kuvailtuna asteittain vaikeutuva harjoitusohjelma, joka alkaa litteästä piirtämisellä ja erilaisten vaiheiden kautta etenee kolmiulotteisesta piirtämiseen.
Kuten näet väittely siitä kumpi on oikea tapa harjoitella piirtämistä, valokuvasta vai suorasta havainnosta piirtäminen, on turhaa. Molemmissa on hyvät puolensa ja siksi molempia kannattaa hyödyntää piirustustaidon harjoittelussa.
Terveisin,
Tuomas