Hei! Miksi varjot näyttävät aurinkoisena päivänä ulkona sinisiltä? Miksi taas toisinaan selkeitä heittovarjoja ei ole ollenkaan näkyvissä? Miten voit ymmärtää näkemääsi? Miten voit ymmärtää valoa ja värejä?
Kun osaat vastata näihin kysymyksiin, voit maalata parempia teoksia. Ymmärrät myös näkemääsi paremmin, joka on osa maalaustaidon ehdotonta ydinosaamista. Valitettavasti siihen miten silmiä tulisi käyttää ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja taiteenharrastajat, ja jopa ammattilaiset jäävät osaamisessaan jumiin tietylle tasolle.
Kun saat silmät ja ymmärryksen kuntoon, kaikki muu seuraa enemmän tai vähemmän luonnollisena jatkumona toistojen kautta. Opit maalaamaan ja piirtämään taidokkaasti. Joten vastataan edellä mainittuihin kysymyksiin.
Miksi varjot ovat sinisiä?
Katso seuraavaa valokuvaa. Se on otettu aurinkoisena päivänä.
Analysoidaanpa sitä mitä tässä näemme.
Kuvassa on havaittavissa erilaisia värejä ja sävyjä, jotka heijastavat talvista maisemaa, jossa auringonvalo ja varjot luovat kontrastin. Kuva näyttää koostuvan seuraavista värisävyistä:
Taivas: Kirkas sininen sävy, joka viittaa siihen, että kuva on otettu kirkkaana, pilvettömänä päivänä.
Puut: Valkoisten koivujen rungot erottuvat selkeästi. Oksissa on ruskean ja harmaan eri sävyjä.
Lumi ja jää: Suurin osa maasta on peittnyt lumella, joka heijastaa valkoista ja harmaata väriä, ja sen sulaneissa kohdissa näkyy maan ruskeaa ja vihertävää väriä.
Rakennukset: Etäällä näkyy rakennuksia, jotka ovat kellertävän ja ruskean eri sävyissä, mikä antaa lämpimän kontrastin kylmälle lumelle.
Varjot: Varjoalueet näyttävät sinertäviltä. Tämä johtuu siitä, että lumi heijastaa taivaan sinistä valoa. Varjot eivät saa suoraa auringonvaloa, joten niiden heijastama valo koostuu suurelta osin taivaasta heijastuvasta sinisestä valosta. Tämä antaa varjoalueille kylmän, sinertävän sävyn, joka on kontrastissa suorassa auringonvalossa olevien valkoisempien ja kirkkaampien lumialueiden kanssa.
Voimakas auringonvalo: Voimakas auringonvalo luo selkeän kontrastin valojen ja varjojen välille. Lumeen lankeavat siniset heittovarjot erottuvat selvästi, koska valaistus on intensiivinen.
Huomasitko vastauksen otsikon kysymykseen? Kuvassa olevien varjojen sininen sävy johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että varjossa oleva lumi heijastaa ympäröivää, taivaasta tulevaa valoa, joka on enimmäkseen sinistä. Auringonvalo sisältää kaikki sateenkaaren värit, mutta kun se osuu esineisiin ja pinnat heijastavat sitä, eri värit heijastuvat eri tavoin. Aurinkoisina päivinä taivas näyttää siniseltä, koska ilmakehä päästää sinisen valon läpi helpommin kuin muut värit, ja kun tämä sininen valo heijastuu lumesta varjossa, se saa lumen näyttämään sinertävältä.
Taivaan sininen väri johtuu siis ilmiöstä, jota kutsutaan Rayleigh'n sironnaksi. Tämä ilmiö tapahtuu, kun auringon valo kohtaa ilmakehän molekyylejä ja pieniä hiukkasia. Auringon valo koostuu eri väreistä, jotka yhdessä muodostavat valkoisen valon. Kun valo kulkee ilmakehän läpi, sen pienemmät aallonpituudet (kuten sininen ja violetti) hajaantuvat paljon tehokkaammin kuin suuremmat aallonpituudet (kuten punainen ja keltainen).
Tämä tarkoittaa, että pienemmät aallonpituudet, kuten sininen (noin 450–495 nanometriä), hajaantuvat paljon enemmän kuin pidemmät aallonpituudet. Violetin valon aallonpituus on vielä lyhyempi kuin sinisen, mutta ihmisen silmä on herkempi siniselle valolle ja lisäksi ilmakehä absorboi suuren osan violetista valosta. Tämän vuoksi taivas näyttää meille siniseltä päiväsaikaan.
Siniset varjot eivät ole riippuvaisia lumesta. Varjojen sinertävä sävy on ilmiö, joka voi ilmetä missä tahansa ympäristössä. Lumessa efekti on voimakkaampi. Kyse on siis valo-olosuhteista. Valo-olosuhteet määrittelevät yhdessä pintojen rakenteen kanssa sen mitä värejä näemme.
Joskus kuulee maalaussäännöstä, jonka mukaan varjot tulisi maalata aina sinertäviksi. Tämä on keinotekoinen sääntö, eikä sovellu kaikkiin tilanteisiin. Opettele siis käyttämään silmiäsi sen sijaan, että luottaisit sokeasti tiukkoihin sääntöihin. Säännöistäkin on apua, mutta niitä ei tulisi noudattaa ilman harkintaa.
Valo-olosuhteiden muuttuessa, muuttuu havaitut värit
Otetaan toinen esimerkki. Kuva samasta paikasta, mutta erilaisissa valo-olosuhteissa, pilvisenä päivänä.
Analysoidaanpa tätä maisemaa.
Kun taivas on pilvinen, auringonvalo hajaantuu pilvien kautta, mikä johtaa tasaisempaan ja diffuusimpaan valaistukseen. Tämä diffuusi valo ei luo yhtä teräviä varjoja kuin suora vahva auringonvalo, joten varjoalueet eivät ole yhtä selkeitä tai määriteltyjä.
Tässä kuvassa näkyy seuraavat piirteet ja värit:
Taivas: Taivaan väri on harmahtavan sininen, mikä viittaa pilviseen päivään. Taivaanvalo on hajanaista, mikä luo pehmeämmän valaistuksen koko maisemaan.
Puut: Puut näyttävät harmahtavilta ja vähemmän eläviltä ilman suoran auringonvalon kontrastia. Koivujen rungot ja oksat ovat yhä näkyvissä, mutta niiden värit sulautuvat enemmän ympäröivään maisemaan.
Lumi ja jää: Lumi näyttää tasaisemman harmaalta ilman kirkasta auringonvaloa, joka normaalisti korostaisi sen valkoisuutta. Lumen sulamisalueet ovat selvästi nähtävissä, ja ne paljastavat alla olevan maan vihertävän ja ruskean sävyt.
Rakennukset: Kauempana näkyvät rakennukset ovat pehmeämmän värisiä kuin kirkkaassa valossa. Niiden yksityiskohdat eivät erotu yhtä selvästi ja värit ovat miedompia pilvien vuoksi.
Varjot: Koska valo on tasaista, varjoja ei juurikaan muodostu tai ne ovat hyvin hentoja. Varjojen puuttuminen tai heikkous vahvistaa vaikutelmaa pilvisestä, harmaasta päivästä.
Tässä kuvassa on siis vähemmän kontrastia ja värejä kuin ensimmäisessä kirkkaan päivän kuvassa. Valaistuksen tasaisuus luo harmonisen ja rauhallisen tunnelman, joka on tyypillistä pilvisille päiville.
Avainasia ymmärtää on se, että valonlähteet värittävät näkökentässä olevat pinnat ja objektit. Aurinko voi luoda kellertävää sävyä havaituille pinnoille kun taas kirkas sininen taivas värittää maisemaa siniseksi varjoisilta alueilta. Sisätiloissa huoneessa olevan keinovalon lämpötila värittää huoneen ja siinä olevat objektit. Keltaisessa lämpimässä valossa kaikki näyttää keltaisemmalta kuin neutraalin päivänvalolampun valaisemassa tilassa.
On siis elintärkeää oppia ajattelemaan silmillään, eikä vain seurata sokeasti kuvataiteen sääntöjä, mikäli tavoite on oppia vangitsemaan havaittu hetki uskottavasti maalauskankaalle.
Toki mielikuvitusmaalauksessakin valon ja värien lainalaisuuksien tuntemisesta on paljon apua. Niistä voi luoda sääntöjä tai periaatteita, joita voi soveltaa visionsa vaatimalla tavalla. Jos haluat maalata maisemateoksen pilvisestä päivästä, ymmärrät, että silloin ei kannata maalata kuvaan voimakkaita sinisiä varjoja. Se tekisi teoksesta epäuskottavan.
Käytä siksi paljon aikaa ympäristösi havainnointiin avoimin mielin. Maalaa ja piirrä paljon havainnosta ilman ennakkoasenteita. Saatat yllättyä mitä näet.
Miten voit ymmärtää näkemääsi?
Kokeile seuraava harjoitusta. Rajaa näkökentästäsi alue havainnointia ja optista tutkimista varten. Ikkunan kautta näkyvä maisema toimii hyvin, koska ikkuna luo kehykset havainnolle. Fyysisten kehysten olemassaolo ei ole välttämätöntä, vaan asian ydin on se, että pysähdyt havainnoimaan sitä mitä näkökentässäsi visuaalisesti tapahtuu.
Tyhjennä mielesi ennakko-oletuksista sen suhteen miltä asioiden pitäisi näyttää. Keskity siihen miltä asiat todella näyttävät. Kuvittele, että olet menettänyt muistisi, etkä enää muista mitä näkökentässäsi olevat objektit ovat, mitkä ovat niiden nimet tai mikä on niiden merkitys. Juurru silmiisi, elä silmissäsi ja kuuntele näkemääsi hiljaa silmilläsi. Ota havainto vastaan sellaisena kuin se on. Mieltä ei tarvitse tyhjentää kaikista ajatuksista, vaan rajata ajattelu koskemaan visuaalisia asioita.
Tässä tapauksessa voisit keskittää huomiosi väreihin ja värialueiden kontrasteihin. Jos haluat kokemuksesta kokonaisvaltaisemman pane merkille myös värialueiden muodot ja mittasuhteet. Anna silmäsi liikkua kohdasta toiseen, vertaillen näkökentän kohtia toisiinsa. Jos havaintokentässä näkyy sininen alue, etsi muutkin siniset alueet ja vertaa niiden sinisyyttä toisiinsa. Mikä alue on voimakkaimman sininen ja mikä vähiten voimakas. Sovella tätä vertailu eri värisävyihin ja havainnon eri piirteisiin. Elä silmissäsi ja nauti näkemisen ihmeestä. Visuaalisesti elämme valon valtameressä, koska kaikki mitä näemme on silmiimme heijastuvaa valoa, josta aivot muodostavat tulkinnan. Pidä mielesi retinassa eli silmässä. Miten silmä havainnon kokee ennen kuin mieli antaa sille merkityksen.
Ole okulaarinen tieteilijä, joka tyynesti havainnoi ja tutkii näkemäänsä, pyrkien havainnon objektiiviseen tulkintaan.
Lopuksi
Lopulta maalarin osaamisen taso riippuu todella pitkälle siitä miten hyvin hän osaa elää silmissään ja suhtautua havaintoon objektiivisesti tai abstraktisti. Abstrakti tarkoittaa sitä, että objektien tavanomainen merkitys sisältö työnnetään sivuun ja havainto nähdään tuorein silmin. Maalarin on tärkeää kehittää ennakkoluulotonta asennetta, jotta hän voisi nähdä asiat niin kuin silmä ne todella näkee. Toin artikkelissa esiin tieteellisiä näkökulmia juuri siksi, että se abstrahoi ja tuo havaintoon uudenlaisen näkökulman. Jotta maalarista voisi tulla taitava taiteilija, täytyy hänestä tulla ensin tieteilijä.
Entä optiset illuusiot? Niitä olen käsitellyt muissa kirjoituksissani ja niitä pystyy ohittamaan oikean ymmärryksen avulla. Optiset illuusiot onkin hyvä osoitus siitä, että silmän todellisuus ja fyysinen todellisuus eivät aina täsmää. Tai täsmäävätkö ne koskaan? Ei oikeastaan, koska emme näe itse objekteja vaan niiden pinnalta heijastuvan valon. Objektit ja pinnat eivät itsessään ole minkään värisiä, vaan niiden pinnan rakenne saa ne heijastamaan tiettyä valonaallonpituutta, jonka aivomme tulkitsevat tietyn värisenä. Samoin objektien rajojen ja muotojen tunnistaminen perustuu valoon. Objekti voi sulautua toiseen saumattomasti tietyissä valo-olosuhteissa, ja tämä on yleistä. Vastaavasti objektin rajat voivat piirtyä kauttaaltaan selkeinä verkkokarvolle kun valo-olosuhteet ovat oikeat. Tummuuserot saavat meidät erottamaan objektit toisistaan.
Näitä asioita kannattaa pohtia, kokeilla käytännössä ja tutkia kunnes ne sisäistää. Se voi mullistaa todellisuutesi taiteilijana.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä
Comments