top of page

Neuroplastisuus: Aivojesi supervoima ja mitä hyötyä siitä on taiteen harrastajille

Hei! Nettisivujeni seuraajana olet luultavasti kiinnostunut kuvataiteellisten taitojen kehittämisestä. Yksi nettisivujeni tärkeimmistä tavoitteista onkin jakaa tietoa oppimisen tehokeinoista. Haluan murskata myös kuvataiteelliseen osaamiseen liittyviä myyttejä, sillä yksi uuden oppimisen esteistä on virheellinen tieto.


Yksi oppimista vaikeuttava väärinkäsitys on usko geenien ja luontaisten lahjojen ennaltamääräävään vastustamattomaan voimaan. "Minä olen mikä olen, enkä muuksi muutu". Onko tämä totta? Tällainen usko oman itsensä ja kykyjensä muuttumattomuuteen on vahingollista ja voi johtaa siihen, että jos kokee itsensä lahjattomaksi, siitä muodostuu itsensä toteuttava ennustus, eikä henkilö saavuta omaa todellista potentiaaliaan.


Tiesitkö, että aivosi ovat todella muovautuvat? Mitä tulee uusien taitojen oppimiseen tai vanhojen kehittämiseen mahdollisuudet ovat melkoiset. Aivojen kykyä muuttua kutsutaan neuroplastisuudeksi.






Neuroplastisuuden ihme


Neuroplastisuus viittaa aivojen kykyyn muuttua ja mukautua koko eliniän ajan vastauksena uuteen informaatioon, kehitykseen, kokemuksiin, ympäristön muutoksiin tai vammoihin. Se on aivojen perusominaisuus, joka mahdollistaa sen, että ne voivat muodostaa uusia yhteyksiä, vahvistaa tai heikentää olemassa olevia yhteyksiä ja luoda uusia hermosoluja tietyissä aivojen osissa.


Neuroplastisuus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: rakenteelliseen neuroplastisuuteen ja toiminnalliseen neuroplastisuuteen.

  1. Rakenteellinen neuroplastisuus: Tämä tyyppi viittaa aivojen fyysisten rakenteiden muutoksiin, kuten hermosolujen ja niiden yhteyksien muodostumiseen ja muuttumiseen.

  2. Toiminnallinen neuroplastisuus: Tämä tyyppi viittaa aivojen kykyyn muuttaa toimintaansa ja järjestäytyä uudelleen, erityisesti kun yksilö oppii uusia asioita tai kun aivojen osa vahingoittuu.

Neuroplastisuus on keskeinen tekijä aivojen kuntoutuksessa esimerkiksi aivohalvauksen tai muiden neurologisten vaurioiden jälkeen, ja se on myös olennainen oppimisessa ja muistissa.





Mitä neuroplastisuus merkitsee uuden oppimisen kannalta?


Neuroplastisuus on erittäin tärkeä uusien taitojen oppimisen kannalta. Kun opimme uutta, aivoissamme tapahtuu useita muutoksia, kuten uusien synaptisten yhteyksien muodostuminen, vahvistuminen tai heikentyminen, sekä mahdollisesti uusien hermosolujen syntyminen tietyissä aivojen osissa. Tämä muovautuvuus mahdollistaa aivojemme sopeutumisen ja muuttumisen vastauksena uusiin kokemuksiin ja informaatioon.


Tässä on muutamia tapoja, joilla neuroplastisuus vaikuttaa uusien taitojen oppimiseen:


Synaptinen plastisuus:

  • Synaptisen vahvistumisen kautta aivojen neuronit voivat lisätä yhteyksiensä voimakkuutta, mikä parantaa niiden välistä viestintää.

  • Synaptisen heikkenemisen tai leikkauksen kautta heikkoja tai tarpeettomia yhteyksiä voidaan heikentää tai poistaa, mikä tehostaa aivojen toimintaa.


Uusien neuronien synty:

  • Joidenkin tutkimusten mukaan aikuisilla voi syntyä uusia neuroneja tietyissä aivojen osissa, kuten hippokampuksessa, joka on tärkeä muistille ja oppimiselle.


Aivojen uudelleenjärjestäytyminen:

  • Aivot voivat uudelleenjärjestäytyä vastauksena kokemuksiin ja oppimiseen. Esimerkiksi, jos opit soittamaan uutta soitinta, aivojen musiikin ja motoriikan käsittelyyn liittyvät alueet voivat laajentua ja vahvistua.


Myeliinitupen muodostuminen:

  • Myeliini on eristeaine, joka peittää hermosäikeet ja mahdollistaa sähköimpulssien nopeamman kulun hermosolujen välillä. Oppimisen myötä voi tapahtua lisääntynyttä myelinointia, mikä parantaa viestintää aivojen eri osien välillä.


Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun harjoittelet ja opettelet uusia taitoja, aivosi sopeutuvat muuttamalla rakennettaan ja toimintaansa, mikä tekee uuden tiedon omaksumisesta ja taitojen kehittämisestä mahdollista. Tämä voi myös selittää, miksi toistuva harjoittelu ja käytäntö ovat avainasemassa taitojen oppimisessa ja mestaruuden saavuttamisessa.





Tarkoittaako tämä sitä, että joku jolla ei ole luontaisia lahjoja johonkin taitoon, voi kuitenkin kehittyä siinä neuroplastisuuden ansiosta?


Kyllä, juuri näin. Vaikka jotkut ihmiset saattavat olla luontaisesti lahjakkaampia tietyillä alueilla johtuen geneettisistä tekijöistä, aivot ovat kuitenkin muovautuvia, ja ihmiset voivat kehittää ja parantaa taitojaan harjoittelun ja kokemuksen kautta. Neuroplastisuus tarkoittaa, että aivot voivat muuttua ja sopeutua, ja tämä kyky uudelleenjärjestäytymiseen ja uusien yhteyksien luomiseen mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen, riippumatta siitä, onko henkilöllä alun perin "luontaisia lahjoja" vai ei.


Toistuva ja tarkoituksenmukainen harjoittelu voi johtaa neurologisiin muutoksiin, jotka parantavat suorituskykyä ja taitojen hallintaa. Esimerkiksi, jos henkilö haluaa oppia soittamaan pianoa mutta ei ole luontaisesti musikaalinen, hän voi silti kehittyä ja tulla taitavaksi pianistiksi säännöllisen harjoittelun, opetuksen ja sitoutumisen kautta. Sama pätee taitoon kuin taitoon, myös kuvataiteelliseen osaamiseen.


On myös tärkeää huomata, että motivaatio, sitoutuminen ja positiivinen asenne ovat keskeisiä tekijöitä oppimisessa ja kehittymisessä. Henkilön usko omaan kykyynsä oppia ja kehittyä (eli itsetehokkuus) voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon aikaa ja vaivaa hän on valmis investoimaan uuden taidon harjoitteluun ja omaksumiseen.


Lisäksi, vaikka kaikilla on mahdollisuus oppia ja kehittyä, yksilölliset erot, kuten iän, terveydentilan ja muiden tekijöiden vaikutukset, voivat vaikuttaa siihen, kuinka helposti ja nopeasti kehitystä tapahtuu.


Yksilöt voivat käyttää hyväkseen aivojensa muovautuvuutta ja potentiaalia kehittääkseen ja parantaakseen taitojaan harjoittelun, opetuksen, sitoutumisen ja motivaation kautta. Myös ympäristö ja tukevat oppimisresurssit voivat auttaa edistämään kehitystä.


Vaikka kaikki eivät ehkä saavuta maailmanluokan mestaruutta jokaisella alueella, jokainen voi silti parantaa suorituskykyään ja saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan. Jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, ja jatkuva oppiminen ja itsensä haastaminen voivat tuoda merkityksellisiä ja palkitsevia tuloksia.


Lisäksi, oppimisen ja kehittymisen myötä, ihmiset voivat löytää uusia intohimoja ja kykyjä, joita he eivät ehkä olleet tietoisia. Tämä voi johtaa uusiin mahdollisuuksiin ja elämänkokemuksiin, jotka rikastuttavat yksilön elämää. Jatkuva itsekehitys ja elinikäinen oppiminen ovat arvokkaita tavoitteita, jotka voivat tuoda iloa ja tyydytystä.


On äärimmäisen tärkeää, että emme asettaisi itsellemme sellaisia rajoja, jotka eivät perustu tosiasioihin vaan pelkkiin luuloihin tai tuntemuksiin, tai siihen mitä toiset ovat meille sanoneet. Rajoituksiakin on, mutta on hämmästyttävää millaisia muutoksia on mahdollista saavuttaa kun uskoo siihen, että se on mahdollista ja tekee sitten tarvittavan työn. Katsotaan joitakin tosielämän esimerkkejä.



Tosielämän esimerkkejä neuroplastisuuden voimasta



Beth Usher:


Beth Usher kärsi vakavista epilepsia kohtauksista lapsena, ja hänelle tehtiin leikkaus, jossa poistettiin suuri osa aivojen oikeaa puoliskoa. Hänen vasen aivopuoliskonsa otti hoitaakseen monia oikean puolen toimintoja, ja Beth on kyennyt elämään täyttä elämää.


Daniel Kish:

Daniel Kish menetti näkönsä jo lapsena, mutta hän on kehittänyt ainutlaatuisen kyvyn "nähdä" ympäristönsä käyttämällä kieltään. Hän käyttää kaikuluotausta tuottamalla suun kautta tulevia ääniä ja kuuntelemalla näiden äänten kaikua. Tämän tekniikan avulla hän pystyy muodostamaan mielikuvan ympäröivästä tilasta ja navigoimaan ympäristössä ilman näköaistia. Kaikuluotaus on hämmästyttävä esimerkki neuroplastisuudesta ja aivojen kyvystä kehittää uusia tapoja prosessoida tietoa, kun perinteinen aistikanava, kuten näkö, puuttuu. Tämä tekniikka on samankaltainen kuin se, mitä lepakot käyttävät. Kish on opettanut tätä tekniikkaa myös muille sokeille.



Pat Martino:

Jazz-kitaristi Pat Martino kärsi aivoverenvuodosta ja menetti suurimman osan muististaan. Hän ei muistanut, kuinka soittaa kitaraa, mutta hän opetteli soittamaan uudelleen ja palasi menestyksekkäästi musiikkimaailmaan.


Clive Wearing:

Clive Wearing kärsii yhdestä maailman vaikeimmista muistinmenetyksen muodoista herpesvirusaivokalvontulehduksen seurauksena. Vaikka hänellä on vaikeuksia muodostaa uusia muistoja, hän pystyy edelleen soittamaan pianoa ja johtamaan kuoroa, mikä osoittaa, kuinka musiikilliset taidot ja muistot säilyvät eri tavalla kuin muut muistot.



Vaikuttavia esimerkkejä ihmisen aivojen potentiaalista. Joten älä itse rajoita omia mahdollisuuksiasi rajoittavilla ja kielteisillä ajatuksilla. Toki tällaiset ajatukset voivat olla syväänjuurtuneita ja niistä voi olla haasteellista päästä eroon, mutta neuroplastisuus auttaa siinäkin. Voit muuttaa omaa ajatteluasi yksinkertaisesti muuttamalla tietoisesti omaa sisäistä puhettasi ja täyttämällä mielesi myönteisillä ja rakentavilla ajatuksilla.


Kannattaa kuitenkin säilyttää samalla realismi ja muistaa, että muutokseen voi mennä paljon aikaa. Uuden oppimisessa tarvitaan määrätietoista ja säännöllistä ponnistelua. Ja on selvää, että mitä haasteellisemmat lähtökohdat ovat, sitä enemmän todennäköisesti täytyy ponnistella. Mutta mahdollisuuksia on ja niitä ei kannata rajata pois omasta elämästään jos haluaa todella oppia jonkin uuden taidon.


Jos siis haluat kehittää taiteellista osaamistasi on varmaa, että se on mahdollista. Aivosi on rakennettu niin.



Iloitaan uuden oppimisesta!


Terveisin,


Okulaarinen tieteilijä


Comments


bottom of page