top of page

Taidon kehittämisen lainalaisuudet osa 3. Metakognitio

Hei! Metakognitio on termi, joka kuvaa kykyä tunnistaa, arvioida ja hallita omaa kognitiivista toimintaansa – toisin sanoen ajattelun ajattelua. Se on tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten oppiminen tapahtuu ja miten tietoja käsitellään.


Metakognitio tarkoittaa siis "ajattelun ajattelua", ja se on ollut keskeinen osa oppimisteoriaa vuosikymmenien ajan. Tämä kyky arvioida ja hallita omaa kognitiivista toimintaansa on olennainen osa monien taitojen, mukaan lukien kuvataiteen, oppimista. Mutta miten metakognitio vaikuttaa kuvataiteen oppimisprosessiin? Tässä artikkelissa syvennymme tähän kysymykseen.






Yleiskatsaus metakognition käsitteeseen


Metakognitiiviset taidot ovat korvaamattomia tehokkaan oppimisen kannalta ja ne voidaan jakaa pääasiassa kahteen osa-alueeseen: metakognitiivinen tietämys ja metakognitiivinen säätely.


Metakognitiivinen tietämys: Tämä viittaa ymmärrykseemme siitä, mitä tiedämme. Se koostuu kolmesta alueesta:

  • Itseä koskeva tieto: Ymmärrys siitä, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. Esimerkiksi, sen tunnistaminen, että ymmärrämme väriteorian peruskäsitteet mutta tarvitsemme lisäopetusta edistyneemmissä asioissa.

  • Tehtävää koskeva tieto: Ymmärrys tehtävästä tai ongelmasta ja sen vaatimuksista. Esimerkiksi, ymmärtäminen, että viimeistelty teos vaatii ennemmän työtä ja taitoa kuin aiheen nopea hiomaton hahmotelma.

  • Strategiatieto: Tiedostaminen, mitkä strategiat toimivat missäkin tilanteessa ja miksi.


Metakognitiivinen säätely: Prosessi, jossa henkilö säätää ja ohjaa oppimistaan. Siihen kuuluu:

  • Suunnittelu: Tavoitteiden asettaminen ja päätös siitä, miten lähestyä tehtävää.

  • Seuranta: Tarkkailu ja arviointi omasta edistymisestä tehtävän suhteen.

  • Arviointi: Pohdinta siitä, miten tehtävä sujui ja mitä voisi tehdä toisin seuraavalla kerralla.


Metakognitiivisten taitojen kehittämisen edut


Metakognitiivisten taitojen kehittämisestä on seuraavia hyötyjä:


  • Tehokkaampi oppiminen: Tietäen, mitä ja miten oppii, oppija voi soveltaa tehokkaimpia strategioita eri tilanteissa ja näin parantaa oppimistuloksiaan.

  • Itsensä säätely: Oppija voivat paremmin hallita ja ohjata omaa oppimisprosessiaan, jolloin hänestä tulee itsenäisempi ja vastuullisempi oppija.

  • Itsetuntemuksen lisääntyminen: Ymmärrys omista vahvuuksista ja heikkouksista auttaa oppijaa asettamaan realistisia tavoitteita ja tunnistamaan, milloin hän tarvitsee lisätukea.


Kokonaisuudessaan metakognitio on keskeinen osa elinikäistä oppimista. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja kyky mukautua, arvioida omaa oppimista ja soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin on arvokas taito myös kuvataiteen opiskelussa ja harjoittelussa.






Metakognitio kuvataiteessa


Kuvataiteessa metakognitio näkyy monin tavoin:


  • Luovan prosessin suunnittelu: Taiteilija asettaa itselleen tavoitteen ja suunnittelee, miten lähestyä työskentelyään. Hän pohtii, mitkä tekniikat ja materiaalit palvelisivat parhaiten häntä tavoitteen saavuttamiseksi.

  • Oman työn arviointi: Taiteilija tarkastelee työnsä edistymistä ja pohdiskelee, onko hän matkalla haluamaansa lopputulokseen. Hän tunnistaa mahdolliset ongelmat ja miettii keinoja niiden ratkaisemiseksi.

  • Strategiatieto: Kokeneemmat taiteilijat tietävät, mitkä tekniikat toimivat tietyissä tilanteissa ja milloin on hyvä kokeilla jotakin uutta.


Metakognitiivisten taitojen kehittäminen kuvataiteessa


Miten kehittää metakognitiivisia taitoja kuvataiteessa:


  • Reflektiivinen harjoittelu: Säännöllinen omien töiden ja prosessin arviointi auttaa taiteilijaa kehittämään ymmärrystään omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Muista, että heikkouksissa piilee se todellinen voima. Mutta vain jos heikkouksille tekee jotain. On liian helppoa jäädä jumiin siihen, minkä jo hallitsee.

  • Palaute: Palautteen saaminen muilta – olipa kyseessä opettaja, kollega tai yleisö – voi auttaa taiteilijaa näkemään työnsä uudesta näkökulmasta ja tunnistamaan oppimisen mahdollisuudet. Omia virheitä on helppo katsoa sormien läpi tai olla näkemättä niitä ollenkaan.

  • Itsetuntemuksen kasvattaminen: Taiteilijan on hyvä tunnistaa, missä vaiheessa hän tarvitsee lisää harjoitusta tai uudenlaisia lähestymistapoja.


Johtopäätökset:


Metakognitio on välttämätön taito tehokkaassa oppimisessa ja kuvataiteen harjoittelussa. Kuvataiteilijan kyky arvioida ja ohjata omaa luovaa prosessiaan voi merkittävästi vaikuttaa lopputuloksen laatuun ja siihen, kuinka hän kehittyy taiteilijana. Jatkuva itsereflektio, avoimuus palautteelle ja halu kasvaa ja oppia ovat keskeisiä tekijöitä, kun pyritään mestarillisuuteen kuvataiteessa tai missä tahansa muussa taidossa. Eteenpäin menevä taiteilija on tietoinen ja kriittisesti ajatteleva taiteilija. Rationaalisuus on yksi onnistumisen avaimista.





Metakognitio kuvataiteen harjoittelussa: Tarkistuslista


Tässä vielä lopuksi käytännöllinen työkalu, jonka avulla voit seurata sitä kuinka sovellat metakognitiota kuvataiteen harjoittelussa:


Tietoisuus itsestä:

  • Määritän säännöllisesti omat vahvuuteni ja heikkouteni taiteilijana.

  • Pohdin omaa oppimishistoriaani: Millaisista harjoituksista olen hyötynyt aiemmin?

  • Tunnistan, mitkä tekniikat tai tyylit tuntuvat luontevimmilta ja miksi.


Tavoitteiden asettaminen:

  • Asetan selkeitä ja saavutettavia tavoitteita jokaiselle harjoittelusessiolle.

  • Pidän pitkän aikavälin tavoitteeni mielessäni, mutta pilkon sen pienempiin osiin.


Strategioiden valinta:

  • Mietin, mitkä oppimisstrategiat tai harjoittelumenetelmät sopivat parhaiten kuhunkin tavoitteeseen.

  • Kokeilen erilaisia lähestymistapoja, kun kohtaan ongelmia tai esteitä.


Itsearviointi:

  • Otan aikaa säännöllisesti arvioidakseni edistymistäni ja työni laatua.

  • Kysyn itseltäni: Onko harjoitteluni tehokasta? Miksi tai miksi ei?


Palaute:

  • Etsin aktiivisesti palautetta muilta – opettajilta, kollegoilta tai yleisöltä.

  • Käytän saamaani palautetta oppiakseni ja ohjatakseni seuraavia harjoittelusessioitani.


Itsesäätely:

  • Jos huomaan harhautuvani tai jumittuvani, otan hetken aikalisän ja arvioin tilannetta.

  • Mietin, voinko säätää strategiaani tai lähestymistapaani parantaakseni oppimistuloksia.


Reflektointi:

  • Kirjoitan säännöllisesti oppimispäiväkirjaa tai taiteellista reflektiota.

  • Pohdin, mitä olen oppinut ja miten voisin soveltaa sitä tulevissa projekteissa.


Jatkuva kehitys:

  • Päivitän oppimisstrategioitani ja harjoittelumenetelmiäni säännöllisesti.

  • Etsin jatkuvasti uusia resursseja, kuten kirjoja, kursseja tai workshopeja, jotka auttavat minua kehittymään taiteilijana.


Metakognitiivinen lähestymistapa kuvataiteen harjoittelussa ei ainoastaan auta taiteilijaa kehittämään teknisiä taitojaan, vaan myös ymmärtämään syvemmin omaa taiteellista prosessiaan ja kasvamaan tietoisempana ja tavoitteellisempana taiteen luojana.


Terveisin,


Okulaarinen tieteilijä

Comments


bottom of page