top of page

Teoria tieteessä ja arjessa: Selvyyttä teorian käsitteeseen

Hei! Kun kuulemme sanan "teoria", monet meistä ajattelevat ehkä ensimmäisenä epävarmaa arvausta tai olettamusta. Tämä arkikäsitys sanasta on kuitenkin kaukana sen tieteellisestä merkityksestä. Vaikka molemmilla määritelmillä on yhteinen juuri, niiden eroavuudet ovat merkittäviä ja usein aiheuttavat väärinkäsityksiä. Tässä kirjoituksessa selitän, mikä on tieteellisen teorian ja arkisen teoriakäsitteen ero.




Arkinen teoria


Kun ihmiset käyttävät sanaa "teoria" arkielämässä, he usein viittaavat yksinkertaiseen arvaukseen tai oletukseen. Tässä merkityksessä teoria voi olla perusteltu tai se voi olla vain henkilökohtainen mielipide. Arkinen teoria ei välttämättä perustu todelliseen tietoon tai todisteisiin.


Esimerkiksi, jos sanon: "Minulla on teoria siitä, miksi hän on myöhässä", en tarkoita, että olen tehnyt laajan tutkimuksen ystäväni myöhästymistottumuksista. Pikemminkin tarkoitan, että minulla on arvaus tai oletus asiasta.



Tieteellinen teoria


Joskus ihmisten keskustellessa tieteen näkemyksistä, menevät arjessa käytetty teoria sana ja tieteellinen teoria sekaisin. Joku voi esimerkiksi vähätellä jonkin tieteellisen teorian selitystysvoimaa tai uskottavuutta sanoen, että se on vain teoria. Kuitenkin todellisuudessa tieteellinen teoria ei ole vain "teoria". Tieteellinen teoria on yksi tieteen vahvimmista välineistä. Se ei ole vain "hyvä arvaus", vaan perusteellinen selitys jostakin luonnon ilmiöstä, joka perustuu laajaan tutkimukseen ja havaintoihin. Tai näin on ihannetapauksessa. Kaikki tieteellisenä teoriana esitetyt selitysmallit eivät välttämättä täytä hyvän tieteellisen teorian mittapuita tai ne täyttävät ne vain osittain. Mitkä ovat siis oikean tieteellisen teorian tunnuspiirteet?


Tieteellinen teoria:

  1. Perustuu havaintoihin: Teoria ei ole pelkästään arvaus tai olettamus. Se perustuu tosiasioihin, kokeisiin ja havaintoihin.

  2. Selittää ilmiöitä: Teoria antaa kattavan selityksen jollekin ilmiölle tai joukolle ilmiöitä.

  3. Testattavissa: Tieteellisen teorian pitäisi olla testattavissa eksperimentaalisesti tai havainnoinnin kautta. Jos teoriaa ei voida testata, se ei ole tieteellinen.

  4. Dynaaminen: Jos uusia havaintoja tai tietoja ilmenee, teoriaa voidaan muuttaa tai hylätä.

  5. Yleinen: Tieteellisen teorian pitäisi toimia laajasti, ei vain yhdessä erityistilanteessa.


Jotta teoriaa voidaan sanoa tieteelliseksi teoriaksi täytyisi sen täyttää ainakin nämä vaatimukset. Ennen kuin ideaa voidaan pitää tieteessä teoriana, sen on läpäistävä useita testejä ja kokeita. Se ei perustu vain yhteen tutkimukseen, vaan usein moniin tutkimuksiin vuosien ajan. Niinpä kuullessasi jostain tieteellisestä teoriasta varmistu siitä onko kyseessä todella vakavastiotettava teoria vai vasta hypoteesi eli alustava selitys, jollekin ilmiölle. Ei kannata siis hätäisesti sanoa jostain tieteellisestä selityksestä, että se on vain "teoria", koska on mahdollista, että sen takana on vahva todistusaineisto. Toisaalta ei kannata myöskään sokeasti uskoa jokaiseen teoriaan, jonka sanotaan olevan tieteellinen.



Fakta vai teoria?


Miksi sitten tieteessä ei sanota, että kyseessä on tieteellinen fakta, vaan käytetään sanaa teoria, joka voi olla harhaanjohtava? Yksi syy on se, että tieteessä ei ole absoluuttisia totuuksia. Tieteellinen tutkimus on avointa uusille havainnoille ja tiedoille, jotka voivat jopa kumota, jonkin vahvalta näyttäneen teorian. Tiede on jatkuvaa kysymysten esittämistä. Mutta silloin kun tiedemiehet puhuvat tieteellisestä teoriasta he tavallisesti tarkoittavat sillä jotain mikä on paljon enemmän kuin vain "arvaus".


Tätä ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että aina jokainen vahvana pidetty tieteellinen teoria on on välttämättä niin vahvalla pohjalla kuin on yleinen näkemys. Kun tiedät tieteellisen teorian määritelmän ja sen mittapuut voit verrata niitä erilaisiin tieteellisenä teoriana esitettyihin ideoihin ja tehdä omia päätelmiä teorian todellisesta tieteellisestä voimasta.


Totuuden nälkäinen ihminen ei nielaisi asioita pureskelematta niitä ensin kunnolla. Älä automaattisesti usko tiedemiesten väitteitä, mutta älä myöskään ole kohtuuttoman skeptinen. Monesti puutteellinenkin teoria pitää sisällään jonkin verran totuutta. Ole myös tarkkana olkinukke-argumentoinnin suhteen, sillä erilaisia teorioita koskevissa väittelyissä on tavanomaista se, että kilpailevaa näkemystä ei esitetä aina oikein. Mieti, tutki, mieti, tutki ja pohdi asioita huolellisesti. Tarkan tutkimisen ja ajattelun kautta voit tunnistaa erilaisten teorioiden vahvat puolet ja niiden heikot kohdat. Kun olet kerännyt tarpeeksi faktoihin perustuvaa dataa ja pohtinut asioita eri näkökulmista olet valmiimpi tekemään oman hyvin perusteltavissa olevan johtopäätöksen.


Iloitaan faktoista ja objektiivisen totuuden etsinnästä!


Terveisin,


Okulaarinen tieteilijä

Comments


bottom of page