Hei! Tässä artikkelissa käyn läpi kipsipiirustuksen päävaiheet. Saat myös tietää miksi tämä klassinen tapa harjoitella piirtämistä on äärimmäisen tehokas keino ottaa piirustustaito haltuun. Kerron sinulle millä tarvikkeilla ja millaisten vaiheiden kautta syntyy hieno klassinen kipsipiirustus.
Miksi piirtää kipsiveistoksia?
Miksi kannattaa kipsiveistoksia kannattaa piirtää? Syitä on monia. Ensinnäkin se on hyvä tapa alkaa tutustua suorasta havainnosta piirtämiseen. Suorasta havainnosta piirtämisellä tarkoitan sitä, että malli on konkreettinen kolmiulotteinen objekti, eikä valokuva tai piirustus.
Sen sijaan, että hyppäisit suoraan elävän mallin piirtämiseen, on kipsiveistosten piirtäminen hyödyllinen välivaihe ennen sitä. Kipsiveistos on yksivärinen, yleensä valkoinen, jolloin valon ja varjon havainnointi ja piirtäminen on helpompaa. Kipsiveistos ei myöskään liiku. Kipsipiirustusta onkin pidetty hyvänä keinona oppia ymmärtämään valööripiirtämistä ja kolmiulotteisen muodon kuvaamista.
Näiden etujen lisäksi perinteiset kipsiveistokset perustuvat mestaritaiteilijoiden taideteoksiin. Näin ollen niistä voi oppia klassista estetiikkaa ja kanonista anatomiaa.
Hyvin piirretty kipsiveistos on myös vakavasti otettava taideteos. Mikäli haluat lisätä uskottavuuttasi taiteilijana, on kipsipiirustusten lisääminen omaan portofolioon hyvä idea.
Mistä kipsiveistoksia saa?
Kipsiveistoksia saa tilattua kätevästi netistä. Jotkin veistokset voivat olla todella kalliita, mutta edullisempiakin vaihtoehtoja löytyy. Esimerkiksi Koristevalu on suomalainen kipsiveistoksia valmistava ja myyvä yritys, jonka tuotteita voin suositella. Ne ovat hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia. Jos ulkomailta tilaaminen ei ole sinulle ongelma niin esimerkiksi Classical atelier @ home myy joitakin kipsiveistoksia edulliseen hintaan.
Voinko piirtää kipsin valokuvasta?
Mikäli et halua ostaa omaa kipsiveistosta, voit piirtää kipsin valokuvasta. Silloin on hyvä kuitenkin tiedostaa, että harjoituksesta ei on vaikea saada täysin samoja hyötyjä. Kipsipiirustuksen yksi ydin opetuksista on juuri se kuinka kolmiulotteista objektia voi kuvata uskottavasti litteällä pinnalla. Tämä on helpointa oppia kun käytettävissä on todellinen veistos, eikä litteä kuva. Uskottava muodon kuvaaminen on huomattavasti helpompaa kun voit nähdä ja tuntea kohteen todellisen muodon. Veistosta voi katsoa eri näkökulmista ja sen muotoja voi tunnustella. Tämä ei onnistu jos käytät valokuvaa.
Todellisen veistoksen puuttumista voi paikata sillä, että hankkii käsiinsä useita valokuvia, joissa veistos on kuvattuna eri kuvakulmista.
Koska piirustustaito kehittyy vain piirtämällä, ei kannata jäädä jumiin ihanteellisten olosuhteiden puutteeseen. Itse piirrän kipsiveistoksia usein myös valokuvista, koska lukuisien veistosten ostaminen tulisi kalliiksi.
Kipsiveistoksen valaiseminen
Kun olet hankkinut sopivan kipsiveistoksen, on aika miettiä valaistusta. Kipsipiirustuksen tekeminen on harjoitus valon ja varjon havainnoinnissa, sekä kolmiulotteisen muodon kuvaamisessa. Siksi veistos täytyy valaista tavalla, joka edesauttaa näihin tavoitteisiin pääsemistä.
Veistos tulisi valaista tavalla, joka luo kohteeseen selkeän eron valojen ja varjojen välille, sekä korostaa kohteen muotoja. Perinteinen muotovalaistus on takuuvarma tapa valaista veistos toimivalla tavalla. Esimerkin muotovalaistuksesta näet alla olevassa kuvassa. Siinä lamppu on sijoitettu katsojan näkökulmasta varjolaatikon vasempaan yläkulmaan, jolloin valo tulee viistosti kohti veistosta. Huomaa myös, että lamppu on veistoksen sivulla, jolloin heittovarjo lankeaa suunnilleen suoraan oikealle.
Muista, että hyvä valaistus ei tarkoista sitä, että valaistus saa aikaan pelkän selkeän heittovarjon. Myös objektin pinnalle täytyy muodostua varjoja. Jos objekti on sen sijaan täysin valaistu, on seurauksena muotojen visuaalinen litistyminen. Vahva heitto varjo ei pelasta tilannetta. Pahin synti on valaista objekti suoraan edestä suoraan edestä.
Piirustustarvikkeet
Kipsipiirustuksen voi piirtää lyijykynillä tai hiilellä. Tässä artikkelissa demonstroin veistoksen piirtämistä lyijykynillä ja valkoliidulla (valkoinen hiilikynä).
Piirustusprosessin päävaiheet
Kipsipiirustus syntyy samanlaisten vaiheiden kautta kuin mikä tahansa muu piirustus. Olen monessa artikkelissani kuvaillut toimivan piirustusprosessin yksityiskohtaisesti. Siksi en tässä mene yksityiskohtiin, vaan kerron asiasta lyhyesti. Tarkempaa tietoa saat muista artikkeleistani tai osallistumalla jollekin Taidekurssien piirustuskursseista.
Piirtäminen alkaa lineaarisen luonnoksen piirtämisellä. Lineaarinen luonnos tarkoittaa ääriviivoilla piirrettyä karttaa aiheesta. Luonnokseen kartoitetaan avain maamerkit, muodot ja valot ja varjot.
Kun luonnos on valmis, siirrytään piirustuksen sävyttämiseen eli valöörien piirtämiseen. Perinteinen tapa on aloittaa varjoista. Tästä eteenpäin piirtäminen on oikeastaan vain valöörien piirtämistä. Aihetta havainnoidaan huolellisesti ja siitä pyritään vangitsemaan valöörien oikea hiearkia. Myös valon käyttäytymistä muodon pinnoilla tulee harkita huolellisesti. Uskottava ja realistinen muodon tuntu syntyy kun muodon kääntymistä valosta poispäin tai valoa kohti onnistuu ilmentämään oikein. Perusajatus on se, että muodon kääntyessä valosta poispäin, se tummenee.
Piirtäminen on teoriassa yksinkertaista, mutta käytännössä haasteellista. Toimivan piirustusprosessin vaiheet voi oppia nopeasti, mutta niiden hallitsemiseen menee enemmän aikaa.
Harjoittelun myötä silmä alkaa herkistyä havaitsemaan yhä hienovaraisempia piirteitä. Kun tiedostaa kuvataiteen tärkeimmät periaatteet ymmärtää, että piirtäessä aihetta täytyy oppia myös pelkistämään oikealla tavalla. Tarkka silmä näkee enemmän kuin on tarpeen piirtää. Taitava piirtäjä tietää, missä kohtaa on hyvä pelkistää ja missä kohtaa on tärkeää vangita jokin hienovarainen piirre tarkasti paperille. Tätä on vaikea opettaa toiselle, se täytyy itse kokea. Piirustustaidon voi oppia vain piirtämällä paljon.
Omaa osaansa onnistumisessa näyttelee myös piirtämiseen liittyvä henkinen puoli. Huolellinen ja viimeistelty piirtäminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Vaikkei paras piirustus olekaan välttämättä absoluuttisen siloteltu ja kliinisen puhdas, ei se tarkoita sitä, että hyvä piirustus syntyy hätäilemällä.
Jossain vaiheessa kehitystä, piirtäjälle tulee vastaan tilanne, jossa hän ymmärtää, että täydellinen piirustus on kiinni lähinnä vain siitä, kuinka paljon jaksaa asian eteen ponnistella. Kyse ei ole enää vain taidosta, vaan siitä jaksaako piiirustusta työstää riittävän kauan.
Jotkut puolustelevat huolimattomuuttaan ja hätäisyyttään sillä, että he haluavat välttää ylityöstämistä. Mutta harvoin ylityöstäminen on se isoin ongelma. Paljon useammin homma jää kesken. Puhun omasta kokemuksesta. Olen opetustyössäni tavannut monia hyviä piirtäjiä, jotka kamppailevat sen kanssa, miten ottaa omasta osaamisestaan kaikki irti.
Kamppailen itsekin tämän kanssa. Jokainen piirustus on jonkinasteinen taistelu omaa mieltä vastaan. Vuosien aikana piirustuksia joihin olen todella antanut kaikkeni on vain kourallinen. Olen lähtökohtaisesti kärsimätön ja hätäinen piirtäjä. Kyky pysähtyä tekemisen äärelle on taito, jota olen joutunut kehittämään. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä huonommin.
Vaikka puhun taistelusta, ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi jotenkin vastenmielinen asia. Keskittynyt käsillä tekeminen on nautittavaa ja se, että tekee parhaansa antaa hyvän mielen.
Tämä on ehkä kaikkein tärkein asia, minkä olen piirtämisestä ja taiteen tekemisestä oppinut. Piirtäminen on mielen harjoittamista.
Terveisin,
Tuomas
