Maalaus, käärö ja raunio – Miten näkyvä voi todistaa näkymättömästä

Caravaggion klassikkomaalauksesta Bargue-kopioon ja Babylonin raunioihin — mitä tapahtuu, kun skeptikko kohtaa todisteita, jotka eivät jätä epäilykselle tilaa?

Michelangelo Merisi da Caravaggion maalaus Epäilevä Tuomas (L'Incredulità di San Tommaso, 1601–1602) on yksi taidehistorian vaikuttavimmista teoksista. Siinä kuvataan raamatullinen kohtaus, jossa apostoli Tuomas, epäilijä opetuslasten joukossa, kohtaa ylösnousseen Jeesuksen. Tuomas ei uskonut ennen kuin sai koskettaa Jeesuksen haavoja. Jeesus vastaa hänen epäilykseensä ohjaamalla tämän käden kylkeensä: "Tunne ja usko."

Caravaggion dramatiikka on fyysistä ja pelkistynyttä. Hän käyttää chiaroscuro-tekniikkaa – valon ja varjon jyrkkää kontrastia – tuodakseen tämän käänteentekevän hetken katsojan silmien eteen kuin se tapahtuisi juuri nyt, tässä. Mutta onko tämä vain taidetta ja legenda, vai voisiko se perustua todellisuuteen?

Kohtaaminen, joka ei jäänyt pelkäksi tarinaksi

Apostoli Tuomaksen tarinassa on jotakin syvästi inhimillistä. Hän ei tyydy toisten kertomuksiin, vaan haluaa nähdä ja koskettaa itse. Sama tarve konkretiaan seuraa monia meistä elämän kysymyksissä, etenkin silloin, kun puhutaan uskosta, historiasta ja totuudesta.

Sain kokea jotain hyvin samankaltaista omassa elämässäni, kun pysähdyin Jesajan kirjan 13. luvun äärelle. Siinä profeetta ennustaa, että loistelias Babylon tullaan tuhoamaan eikä sitä koskaan enää asuteta. Se kuulosti suurelta väitteeltä – ehkä liiankin suurelta. Kunnes näin rinnakkain kaksi kuvaa: kuvan Kuolleenmeren Jesaja-kääröstä ja valokuvan raunioituneesta Babylonista Irakin hiekassa.

Kuolleenmeren Jesaja käärö Jesajan 13:19,20 kohdalta ja alla suomennos. Vieressä kuva Irakista Babylonin nykytilasta.

Yhtäkkiä abstrakti profetia muuttui konkreettiseksi havainnoksi. Muinainen hengellinen teksti ja silminnähtävä todellisuus täsmäsivät.

Jesaja-käärön luotettavuus

Käärö sisältää koko Jesajan kirjan. Tämä käsin kirjoitettu versio on säilynyt lähes muuttumattomana yli 2000 vuoden ajan.

Jesajan profetia ei ole säilynyt meille vain myöhempien kopioiden kautta, vaan sen varhaisin kokonainen versio tunnetaan nimellä 1QIsaᵃ – Jesaja-käärö, joka löydettiin Kuolleenmeren luolista Qumranista vuonna 1947. Tämä käärö on ajoitettu noin vuosiin 100–200 eaa., ja se on yksi vanhimmista koskaan löydetyistä Raamatun käsikirjoituksista.

Käärön merkittävin piirre ei ole vain sen ikä, vaan sen sisältö: tämän lähes 2200 vuotta vanhan käärön teksti vastaa hämmästyttävän tarkasti myöhempiä heprealaisia käsikirjoituksia, antiikin käännöksiä ja nykyisiä Raamatun painoksia. Tämä osoittaa, että Jesajan kirjan teksti on säilynyt muuttumattomana läpi vuosisatojen, vahvistaen sen historiallisen ja tekstuaalisen luotettavuuden.

Tässä alkuperäinen heprealainen teksti Qumranin käärön (1QIsaa) mukaisessa muodossa, modernilla kirjasintyylillä ja vokaalimerkeillä:

 (1QIsaa mukainen teksti)

וְהָיְתָה בָּבֶל צְבִי מַמְלָכוֹת תִּפְאֶרֶת גְּאוֹן כַּשְׂדִּים כַּהֲפוֹךְ אֱלֹהִים אֶת סְדֹם וְאֶת עֲמֹרָה׃לֹא תֵישֵׁב לְעוֹלָם וְלֹא יִשְׁכֹּן בָּהּ דּוֹר וָדוֹר וְלֹא יִטַּע שָׁם עֲרָבִי אֹהָלוֹ וְרֹעִים לֹא יַרְבִּיצוּ שָׁם׃

Suomeksi tämä tarkoittaa melko tarkasti samaa kuin aiemmin esiintyneessä kuvassa oleva teksti (Kirkkoraamattu 1992):

Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun, kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen, kuten kävi Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala pyyhkäisi pois. Koskaan siellä ei asuta, se jää autioksi polvesta polveen. Ei arabi pystytä sinne telttaansa...

Babylonin kohtalo – täsmälleen kuten ennustettiin

"Koskaan siellä ei asuta, se jää autioksi." (Jes. 13:20)

Babylon oli muinainen maailman suurkaupunki, jonka loisto tunnettiin kautta historian. Kaupungin tuho alkoi vuonna 539 eaa., kun Persian kuningas Kyyros II valloitti sen. Vaikka myöhemmin esimerkiksi Aleksanteri Suuri suunnitteli sen elvyttämistä, hänen ennenaikainen kuolemansa vuonna 323 eaa. sinetöi sen kohtalon. Kaupunki rapistui hiljalleen ja jäi lopulta hylätyksi.

Nykyään Babylonin jäännökset lepäävät Irakin hiekassa. Vaikka alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia ja sen osia on rekonstruoitu, itse muinaisen kaupungin paikka on edelleen asumaton. Irakin valtio ja UNESCO ovat suojelleet Babylonin alueen maailmanperintökohteena, ja muinaisen kaupungin muurien sisään rakentaminen ja asutuksen muodostaminen on kielletty. Alue on varattu arkeologiselle tutkimukselle.

Jesajan ennustus on toteutunut hämmästyttävällä tarkkuudella: "Koskaan siellä ei asuta, se jää autioksi."

Bargue-kopio ja profetian täsmällisyys

Myöhemmin, kun opetin taiteen opiskelijoille klassista Bargue-piirustusta, ymmärsin tämän kokemuksen vielä syvemmin. Bargue-harjoituksessa kopioidaan mallikuvaa äärettömällä tarkkuudella. Tavoitteena ei ole vain samankaltaisuus, vaan äärimmäinen tarkkuus: mittasuhteet, muodot ja valot täytyy saada täysin vastaamaan alkuperäistä. Vain tarkalla vertailulla näkee, onko kopio uskollinen esikuvalleen.

Tätä kautta ymmärsin, että oma kokemukseni Jesajan profetian ja Babylonin raunioiden yhteensopivuudesta oli kuin historiallinen Bargue-kopio: vanha teksti toimi mallikuvana, ja historian tapahtumat piirsi sen mukaisen todellisuuden.

Tarkkuus paljastuu vain vertailussa.

Myös skeptikko voi pysähtyä

Skeptiselle mielelle Raamatun kertomukset voivat tuntua myyteiltä tai legendoilta. Mutta on tilanteita, joissa teksti ja konkreettinen maailma täsmäävät niin hämmästyttävällä tavalla, että epäily saa väistyä ainakin hetkeksi.

Ehkä Caravaggion kuvaama hetki ei olekaan vain taiteellinen oivallus, vaan perustuu silminnäkijän todistukseen, joka on kirjattu muistiin evankeliumikertomukseen. Ehkä Tuomas ei ollut ainoa, joka tarvitsi todisteita. Ehkä meidän aikamme Tuomakset voivat löytää varmuutta ei vain tunne-elämyksistä, vaan myös historiasta, taiteesta ja todistusaineistosta, joka osuu kohdalleen kuin huolellisesti tehty Bargue-kopio.

Usein esitettyjä vastaväitteitä – ja vastaukset

Kun puhutaan näin poikkeuksellisen täsmällisestä profetiasta, moni lukija saattaa silti pohtia, onko kyseessä vain sattuma, tekstin väärintulkinta tai jälkikäteinen selittely. On ymmärrettävää, että tällainen yhtymäkohta voi herättää kysymyksiä ja epäilyksiä. Siksi tähän loppuun on koottu yleisimmät vastaväitteet, joita Jesajan profetiaan liittyen on esitetty – sekä perustellut vastaukset, joiden valossa nämä vastaväitteet menettävät painoarvonsa.

Nämä kysymykset on esitetty kerta toisensa jälkeen, ja niiden tarkastelu osoittaa, että Jesajan profetian vakuuttavuus kestää myös kriittisen tarkastelun.

1. "Profetia voisi olla jälkikäteen muotoiltu, kun Babylon jo rapistui."

➤ Ei pidä paikkaansa.

Kuolleenmeren Jesaja-käärö (1QIsaᵃ) on ajoitettu varmuudella noin vuosille 100–200 eaa. Babylon oli tuolloin edelleen olemassa ja siellä oli elämää. Jesajan teksti oli siis olemassa satoja vuosia ennen kaupungin lopullista autioitumista. Käärö on autenttinen ja ajoitettu tieteellisesti mm. radiometrisin menetelmin, eikä kukaan vakavasti otettava tutkija kyseenalaista sen ikää. Kyseessä on yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä Raamatun käsikirjoituslöydöistä, ja ylipäätään yksi tärkeimmistä arkeologisista löydöistä 1900-luvulla.

2. "Babylon olisi autioitunut joka tapauksessa – profetia oli vain itsestäänselvyys."

➤ Historiallisesti virheellinen.

Babylonin asema säilyi vahvana Kyyroksen valloituksen jälkeen. Kaupunkia ei hylätty heti, vaan se eli edelleen vuosisatoja. Aleksanteri Suuri suunnitteli sen elvyttämistä, ja vielä roomalaisella kaudella alueella oli asutusta. Babylonin lopullinen hylkääminen tapahtui vasta pitkän prosessin seurauksena, eikä sitä olisi voinut pitää itsestäänselvyytenä profetian aikaan.

3. "Profetia on muotoiltu niin yleiseksi, että sen voi jälkikäteen sovittaa tapahtumiin."

➤ Jesajan profetia ei ole epämääräinen.

Ennustuksessa nimetään tarkasti maantieteellinen kohde: Babylon. Siinä kerrotaan, ketkä kaupungin valloittavat(esim. Jes. 13:17: meedialaiset) ja mitä kaupungille tapahtuu: se jää autioksi eikä sitä koskaan enää asuteta.Tämä ei ole monitulkintainen tai vertauskuvallinen lausuma, vaan täsmällinen ja historiallisesti mitattava ennustus.

4. "Onko profetia edes tallennettu oikein — eikö tekstiä ole voitu muokata vuosisatojen aikana?"

➤ Jesaja-käärön säilyneisyys todistaa toisin.

Qumranin Jesaja-käärö osoittaa, että teksti, jonka me luemme tänään, on käytännössä identtinen siihen nähden, mitä kirjoitettiin yli 2200 vuotta sitten. Asian voi helposti vahvistaa vertaamalla käärön tekstiä noin tuhat vuotta nuorempaan masoreettiseen tekstiin, kuten esimerkiksi Israelin kansallismuseon digitoidulla verkkosivustolla. Tekstit ovat käytännössä samanlaisia, mikä osoittaa, että profetia on säilynyt muuttumattomana ja oli olemassa ennen Babylonin lopullista autioitumista.

5. "Babylonin alueella on ollut myöhemmin toimintaa – eikö se kumoa profetian?"

➤ Ei kumoa.

Jesajan profetia ei kiellä arkeologista toimintaa tai matkailua. Se sanoo, ettei kaupunkia enää asuteta eikä sinne muodostu pysyvää elämää. Tämä on toteutunut. UNESCO ja Irakin valtio ovat kieltäneet rakentamisen muinaisen kaupungin muurien sisään, ja alue on pysynyt asumattomana – täsmälleen kuten ennustettu.

6. "Entä jos tämä on vain sattumaa?"

➤ Se on äärimmäisen epätodennäköistä.

Tämä ei ole mikä tahansa profetia, vaan sellainen, jossa paikka, tapahtuma, ajankohta ja lopputulos täsmäävät historiallisesti. Jos profetia olisi epämääräinen, sattuma voisi olla mahdollinen selitys. Tässä tapauksessa yksityiskohtien tarkkuus ja todistettavuus tekevät sattuman erittäin epätodennäköiseksi.

7. "Ehkä tämä oli vain vertauskuvallista puhetta – ei kirjaimellinen ennustus."

➤ Jesajan teksti ei jätä tilaa pelkälle symboliikalle.

Ilmaisut kuten "ei sitä enää koskaan asuteta, se jää autioksi polvesta polveen" ovat selkeästi konkreettisia ja suoraan todellisuuteen viittaavia. Profetialla voi olla teologinen merkitys, mutta historiallinen sisältö on aivan yhtä todellinen ja mitattava.

8. "Eikö tämä ole vain yksi profetia – voiko yhdellä profetialla olla merkitystä?"

➤ Yksi täsmällinen osuma riittää pysäyttämään.

Tämä artikkeli ei väitä, että kaikki Raamatun profetiat olisivat yhtä konkreettisia tai helposti todennettavia. Mutta yksi tarkasti toteutunut, historiallisesti dokumentoitu profetia riittää herättämään kysymyksen: Mistä tämä tieto tuli?

9. "Tämä voi olla salaliitto – historiaa ja Raamattua on voitu manipuloida."

➤ Ei realistinen väite.

Qumranin Jesaja-käärö löydettiin vasta vuonna 1947, mutta Babylonin tuho tapahtui yli 1000 vuotta aiemmin. Käärö on tieteellisesti ajoitettu ja täysin riippumattomasti vahvistettu. Salaliittoteoria, jossa muinaiset tekstilöydöt ja tuhannen vuoden takaiset historialliset prosessit olisi jotenkin lavastettu yhteen, ei ole vakavasti otettava vaihtoehto.

10. "Monia muitakin muinaisia kaupunkeja on autioitunut ilman, että niistä on profetoitu Raamatussa. Miksi juuri Babylonin kohtalo olisi merkityksellinen?"

➤ Babylon ei ole mikä tahansa muinainen kaupunki.

Se oli aikansa maailman keskus – loistokas, vaikutusvaltainen ja historiallisesti merkittävä. Juuri siksi sen täydellinen ja pysyvä hylkääminen oli niin epätodennäköinen kehityskulku.

Jesajan profetian poikkeuksellisuus ei ole kuitenkaan siinä, että kaupunki autioitui, vaan siinä, että se nimetään tarkasti, sen kohtalo kuvataan yksityiskohtaisesti, ja kaikki tämä on kirjoitettu vuosisatoja ennen tapahtumia — ja dokumentoitu todistetusti. On totta, että moni muinainen kaupunki on jäänyt raunioiksi, mutta niiden kohtalosta ei ole olemassa täsmällistä ja säilynyttä profetiaa, jonka tarkkuus olisi näin todennettavissa. Tämä tekee Babylonin tapauksesta ainutlaatuisen.

Lopuksi

Voimme väitellä siitä, miksi Jesajan profetia ja Babylonin kohtalo täsmäävät – oliko se sattumaa, Jumalan johdatusta tai jotain muuta. Mutta yksi asia on varma: ne täsmäävät.Tämä ei ole tulkintaa, vaan historiallinen ja arkeologinen tosiasia. Se, että muinaisen tekstin sanat ja tuhansien vuosien kulku todellisuudessa vastaavat toisiaan näin täsmällisesti, on jo itsessään pysähdyttävä ilmiö – riippumatta siitä, mitä johtopäätöksiä kukin siitä haluaa tehdä.

Terveisin,

Okulaarinen tieteilijä

Lähteet ja viitteet

The Dead Sea Scrolls: Great Isaiah Scroll (1QIsaᵃ), Israel Museum, Jerusalem.

Jesajan kirja 13:19–20.

Babylonin rauniot: UNESCO World Heritage Centre, Babylon.

Caravaggio: L'Incredulità di San Tommaso, Gemäldegalerie, Sanssouci, Potsdam.

Charles Bargue & Jean-Léon Gérôme: Cours de dessin, 1868–1871.