Mistää löytää hyviä mallikuvia? Tässä artikkelissa kerron mistä ja miten saat itsellesi hyviä mallikuvia.
Kirjat
Painetut kirjat on yksivaihtoehto, mutta en ole itse pahemmin niitä käyttänyt.
Painetussa kirjassa on se huonopuoli, että jos haluaa käyttää sen kuvia malleina niin joutuu repimään sivun irti. Ainoa kirja josta olet ottanut mallikuvia käyttöön on Charles Barguen Cours de Dessin, mutta nekin olen tulostanut. Omistan kirjan vain digitaalisessa muodossa. Eli järkevintä on käyttää digitaalisia kirjoja. Mikä tahansa kirja, jossa on hyvälaatuisia kuvia mestarien teoksista tai mitä tahansa muita käyttökelpoisia kuvia sopii käytettäväksi hyvin. Tuo Bargue-kirja tarjoaa runsaasti hyviä mallikuvia piirtäjälle ja voin todella suositella sitä.
Internetin kuvapankit
Netissä on ilmaisiakuvapankkeja, joista löytää laajat valikoimat valokuvia eri aiheista. Valitettavasti monet näistä kuvista eivät ole otettu kuvataiteilijoita ajatellen, joten ne eivät välttämättä sovellu hyvin malleiksi piirustuksille ja maalauksille. Hyviäkin kuvia joukosta toki löytyy, mutta niitä voi joutua etsimään jonkin aikaa.
Tässä pari linkkiä:
Tässä lisäksi linkki yhteen Facebook-sivuun, jossa on paljon hyviä, nimenomaan taiteilijoille tarkoitettuja referenssikuvia: https://www.facebook.com/howtodrawbook/photos Tuo sivusto näyttää edustavan akateemisen metodin kiinalaista koulukuntaa.
Ota mallikuvat itse tai tee suorasta havainnosta
Tämä on kaikkein paras vaihtoehto, koska silloin kaikki on sinun käsissäsi ja voit luoda juuri sellaisen mallin kuin haluat. Toki tarvikkeet ja muut resurssit voivat rajoittaa mahdollisuuksia, mutta joka tapauksessa tämä on hyvä tapa saada hyviä mallikuvia.
Klassisessa akateemisessa metodissa asetelmat piirretään ja maalataan ensisijaisesti suorasta havainnosta, joten kannattaa harkita sitä, että tekee asetelman itse varjolaatikkoon tai pöydälle. Silloin asetelmasta saa juuri sellaisen kuin haluaa.
Perinteisesti litteästä piirtäminen ja maalaaminen rajoittuu Bargue-kopioihin ja muihin mestarikopioihin. Moni ateljee aloittaa opetuksen Bargue-kopioista, jonka jälkeen siirrytään kipsiveistosten piirtämiseen ja maalaamiseen. Sitten maalataan asetelmia. Joissakin kouluissa hypätään litteästä piirtämisen yli suoraan kipsiveistoksiin. Joka tapauksessa klassisessa metodissa painotus on perinteisesti ollut kolmiulotteisten mallien piirtämisessä.
Oman 'klassisen koulutukseni' aloitin Bargue-kopioista ja muista litteistä malleista. Kokemukseni mukaan sillä tavalla saa perusteet nopeasti haltuun ja siirtyminen kolmiulotteisten mallien piirtämiseen on sen jälkeen luontevaa. Siihen, että klassisessa kontekstissa suositaan yleensä suorasta havainnosta piirtämistä ja maalamista, saattaa juontaa juurensa myytti valokuvista piirtämisen turmiollisista vaikutuksista. Tosiasia kuitenkin on, että piirustus- ja maalausprosessin peruskaava on sama riippumatta siitä mitä piirtää tai maalaa. Kolmiulotteisen mallin siirtäminen tarkasti paperille tai maalauspohjalle poikkeaa litteästä piirtämisestä siinä, että oma mallin tarkastelupiste täytyy pysyä vielä paremmin hallinnassa kuin valokuvasta piirrettäessä. Vaikka malli pysyisi paikoillaan, muuttuu se miltä malli näyttää jos oma näkökulma muuttuu.
Tässä artikkelissa olevat kuvat valaisevat sitä miten olen itse asetellut varjolaatikon, valon, mallin ja maalaustelineen. Tämä asettelu perustuu vertailevaan mittaustekniikkaan. Sight-Size -metodissa asettelu täytyy olla erilainen. Vertaile mittaustekniikka yhdistetty kulmamittaukseen on joustavampi tapa, jota voi soveltaa erilaisissa tilanteissa. Sight-Size -metodilla pääsee helpommin absoluuttisen tarkkaan lopputulokseen, mutta menetelmänä se on joustamaton. Jos suorasta havainnosta tekeminen tuntuu liian vaikealta, kannattaa silti harkita omien asetelmien tekemistä. Ne voi tehdä ilman varjolaatikkoakin.
Varjolaatikon etuna on se, että se sulkee ympäristöstä tulevaa valoa pois mallista. Varjolaatikon ei tarvitse välttämättä olla musta kuten minulla. Noita mustia laatikoita löytyy muistaakseni Clas Ohlsonista. Valoksi käy tavallinen pöytälamppu. Valon ei tulisi kuitenkaan olla liian kirkas, jottei se valaise pois kohteesta kaikkia valojen sävyvaihteluita. Varjot voi olla tasaisempia ja hiljaisempia.
Vielä yksi vaihtoehto, jota olen itse käyttänyt. Kun löydän hyvän mallikuvan, teetän siitä ison valokuvan (ks. kuva) Tässä on se hyvä puoli, että valokuvan päälle voi kokeilla täsmääkö valööri tai väri. Kun väri täsmää katoaa maali valokuvaan. Tässä on yksi 'salainen tekniikka', jota taiteilijat käyttää. Akryylimaalin kanssa tosin täytyy toimia nopeasti, jottei maali kuivu valokuvan päälle.
Jonkin verran olen piirtänyt ja maalannut myös tietokoneen ruudulta. Siinä en oikeastaan näe muuta ongelmaa kuin näytön valo. Se vaikuttaa siiihen miltä värit näyttävät. Hyvänä puolena näytöstä maalaamisessa on se, että valöörien ja värien osalta kaikki arviointi täytyy tehdä pelkällä silmällä. Väri on saatava täsmäämään jo paletilla. Ei ehkä paras menetelmä aloittelijalle, eikä kenellekään jos pyrkii absoluuttiseen tarkkuuteen.
Terveisin,
Tuomas