Hei! Tässä artikkelissa kerron miten voit maalata muotokuvan itsestäsi öljyväreillä.
Vaikka keskityn artikkelissa muotokuvan maalaamiseen, toimii sama menetelmä aiheen kuin aiheen maalaamisessa.
Maalaustarvikkeet
Maalausta varten tarvitset seuraavat taidetarvikkeet:
-Siveltimiä
-Maalauspohjan
-Öljyvärejä
-Maalausnestettä
-Paletin ja palettiveitsen
-Peilin (tai valokuvan)
Toisin sanottuna tarvitset perusmaalaustarvikkeet.
Rajatulla paletilla onnistut varmemmim
Suosittelen, että käytät maalaamiseen rajattua palettia eli pidä maalituubien määrä minimissä. Artikkelin esimerkkimaalauksessa käytin Apelleen palettia, joka sisältää vain neljä väriä mustan, punaisen, keltaokran ja valkoisen. Paletti tunnetaan myös nimellä Zorn-paletti. Tämä paletti soveltuu erityisen hyvin muotokuvien ja vanhojen mestarien tyylillä maalaamiseen. Rajattu paletti pitää värityöskentelyn yksinkertaisena, selkeänä ja edistää teoksen väriharmoniaa.
Laajemman paletin käyttö ei tietenkään ole mikään synti, mutta varsinkin jos olet aloitteleva maalari tai kamppailet muuten maalaustekniikan kanssa, kannattaa maalausprosessista karsia pois liiat muuttuvat tekijät. Värien sekoittamisessa pysyy paremmin kartalla kun värejä on vähemmän.
Jos ihmettelet sitä, että miten saat sinistä paletilla, jossa sinistä ei ole niin silloin et ehkä ole vielä kuullut väripigmenttien piilevistä taipumuksista ja värikontekstin merkityksestä. Apelleen paletissa musta toimii sinisenä. Vaalentamalla marsmustaa titaanivalkoisella tulee harmaata, jossa on sininen vivahde. Harmaan sinisyys korostuu jos sen vieressä on sinisen vastaväriä oranssia. Kun opit käyttämään rajattua palettia, voit luoda eräänlaisia optisia illuusioita ja vaikuttaa siihen miltä värit näyttävät.
Maalausneste
Maalausneste on luultavasti yksi öljymaalauksesta kiinnostuneiden suurimmista huolenaiheista. Mitä aineita pitäisi käyttää ja missä suhteessa? Kuinka paljon maalia tulee ohentaa? Onko öljymaalauksessa pakko käyttää tärpättiä? Tässä joitakin yleisiä maalausnesteeseen liittyviä kysymyksiä.
Aloitetaan tärpätistä. Ei ollenkaan välttämätöntä. Voit korvata sen esimerkiksi hajuttomalla Sansodor-ohenteella. Tai sitten voit maalata pelkän pellavansiemenöljyn kanssa. On myös olemassa vesiliukoisia öljyvärejä. Tämän artikkelin esimerkkimaalauksessa käytän kerrosmaalaustekniikkaa, jossa kunkin kerroksen annetaan välissä kuivua kosketuskuivaksi. Yleinen tapa on, että kerrosmaalauksessa maalausnesteen öljyisyyttä lisätään kerros kerrokselta. Eli jos aloitat maalauksen pelkällä sansodorilla, lisäät seuraavassa kerroksessa sansodorin sekaan vähän pellavansiemenöljyä ja seuraavaan taas vähän lisää. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit käyttää jokaisessa kerroksessa koostumukseltaan samanlaista maalausnestettä. Se voisi olla 50/50 sansodoria ja pellavansiemenöljyä tai pelkkää pellavansiemenöljyä. Älä lotraa maalausnesteen kanssa, vaan käytä sitä mahdollisimman vähän ja samalla tavalla kussakin kerroksessa. Myöhemmin voit alkaa kokeilla sekoitussuhteen muuttamista asteittain laihasta öljyisemmäksi.
Malli
Esimerkkimaalauksessa käytän mallina omaa peilikuvaani. En tosin pysy kovin tiukasti kiinni havainnossa, vaan maalaan osittain muistin ja mielikuvituksen varassa. Olipa maalari aloittelija tai jo kokeneempi tekijä on joka tapauksessa järkevää juurruttaa maalaaminen todelliseen havaintoon. Aloittelijalle tämä on erityisen tärkeää, koska tyhjästä on mahdotonta taikoa uskottavaa ihmisfiguuria. Siihen pystyy vain ne, jotka ovat sitä harjoitelleet käyttäen oikeita menetelmiä ja silloinkin moni maalari ottaa avuksi näkyviä referenssejä. Ihmisellä on yllättävän huono visuaalinen muisti. Tämä on helppo todistaa. Kokeile piirtää kuva kasvoistasi pelkästä ulkomuistista. Todennäköisesti koet sen vaikeaksi. Visuaalista muistia täytyy kehittää ja omaan mieleen täytyy tietoisesti tallentaa maalaamisen kannalta oleellista materiaalia. Tämä tapahtuu piirtämällä ja maalaamalla havainnosta.
Itsensä käyttäminen mallina on kätevää, koska silloin sinulla on elävä malli aina käytettävissäsi. Tarvitset itsesi lisäksi ainoastaan sopivan kokoisen peilin. Voit toki käyttää mallina myös valokuvaa. Valokuvien ongelmana on se, että ne eivät esitä todellisuutta aivan samalla tavalla kuin miten silmä sen näkee. Joten ei ole ihme, että moni maalari suosii suorasta havainnosta maalaamista. Mutta ei valokuvista maalaamisessa mitään väärää ole. Kun opit ymmärtämään kuvan tekemisen periaatteita, osaat tulkita valokuvia paremmin. Voit toki myös vain raa'asti kopioida valokuvaa jos valokuva on hyvä. Se on hyvää harjoitusta.
Mallin valaiseminen
Kiinnitä erityistä huomiota siihen, miten valaiset mallin. Valoa ei kannata sijoittaa suoraan mallin eteen niin, että valaistus on kuin salamavalolla otetussa valokuvassa. Käytä yhtä pääasiallista valonlähdettä ja aseta se mallin sivulle, jolloin kasvoihin tulee myös varjoa. Täysin valoa tai täysin varjoa täynnä olevat objektit näyttävät litteiltä ja niitä on haasteellista saada näyttämään hyvältä maalauksessa.
Varmin tapa onnistua on käyttää melko dramaattista valaistusta. Ota vertailukohdaksesi vanhojen mestarien, kuten esimerkiksi Rembrandtin tai Caravaggion maalaukset. Yläpuolella näet Rembrandtin teoksen, jossa on hyvä valon ja varjon sommittelu. Älä yritä keksi pyörää uudestaan, vaan ota oppia mestareilta. Jäljittely on mestarien tapa tehdä parempia teoksia. Viisas rakentaa oman taiteensa mestariteosten vahvalle pohjalle.
Maalauksen luonnostelu
Maalauksen voi luonnostella monella tavalla. Luonnoksen voi piirtää kynällä tai siveltimellä. Luonnosta voi lähestyä lineaarisesti tai massojen kautta. Tämän kertaisen maalauksen aloitin suoraan maalilla ja jonkinlaisella lineaarisen ja massoihin perustuvan piirtämisen yhdistelmällä.
Luonnoksesta on hyvä ymmärtää se, että se todellakin on vasta luonnos. Siksi minkään ei tarvitse luonnoksessa olla täysin kohdallaan. Luonnoksessa kartoitetaan ja sommitellaan teosta. Maalattavasta aiheesta yritetään muodostaa jonkinlainen kokonaiskuva. Maalaus voi muuttua todella paljonkin maalausprosessin edetessä. Siksi ei kannata tiukasti sitoutua mihinkään luonnosteluvaiheessa tekemiinsä ratkaisuihin. Riittää, että maalauksen perusasetelma on suunnilleen oikeanlainen. Ei silti ole väärin lähteä maalaamisessa liikkeelle tarkemmalla otteella jos se tuntuu sinusta luontevalta. Esimerkiksi klassisessa akateemisessa metodissa luonnos piirretään todella huolellisesti ennen kuin siirrytään alusmaalausvaiheeseen. Se miten luonnoksen piirrät on maku- ja tottumuskysymys. Rennompi tapa voi tosin olla vähän joustavampi ja antaa helpommin dynaamisemman lopputuloksen, mutta ei välttämättä. Luonnos on yleensä tapana maalata yksivärisesti ja ohuella maalilla.
Lisää maalia päälle
Tässä maalauksessa siirryin alun hahmottelun jälkeen lisäämään heti vähän väriä teokseen. Tässä vaiheessa jatkan edelleen aiheen luonnostelua ilman vahvaa sitoutumista mihikään merkintään. Yritän saada kokonaisuuden toimimaan erityisesti valöörien tai valon ja varjon osalta. Mietin toki myös mittasuhteita ja muotoja, jotta muotokuvassa olisi jonkin verran näköisyyttä.
Tämän maalauksen tavoitteenani ei ollut maalata omakuvaa sen kirjaimellisessa merkityksessä. Toisin sanottuna minulle tarina ja figuurin uskottavuus olivat näköisyyttä tärkeämpiä asioita. Tämä onkin hyvä tietää itsensä käyttämisestä mallina. Vaikka käyttäisi itseään mallina ei maalauksen tarvitse olla kuva itsestä. Sen ei välttämättä tarvitse olla yhtään näköinen, vaan peilikuva toimii sen sijaan vain anatomisena mallina.
Tässä vaiheessa maalaukseni näyttää sikamaisen törkeältä, mutta se kuuluu asiaan. Joten älä ole sinäkään huolissasi jos maalauksesi näyttää huonolta sen luonnosteluvaiheessa. Maalaus saavuttaa oikean muotonsa vähitellen kun sitä työstää eteenpäin.
Tämän vaiheen jälkeen jätin maalauksen kuivumaan. Maalausnesteenä käytin Liquinia, jonka ansiosta maalaus on kosketuskuiva vuorokauden kuluessa.
Luonnostelu jatkuu
Palasin seuraavana päivänä luonnoksen hiomiseen. Aloin lisätä malaukseen väriä ja tarkensin näköisyyttä.
Kuten kuvasta huomaat, alkaa maalaus näyttää jo vähän paremmalta. Se on kuitenkin vielä varsin kaukana valmiista teoksesta. Pidin tauon tässä kohtaa ja palasin maalauksen pariin seuraavana päivänä.
Kuvista näet, että maalaus muovautuu ja tarkentuu vähitellen. Vielä ollaan kuitenkin kaukana maalista. Kannattaa yrittää omaksua rauhallinen lähestymistapa maalausprosessiin. Hätäilemällä syntyy harvoin mitään hyvää. Kun annat teokselle sen ajan mitä sen kehittyminen huippuunsa vaatii, saat hyödynnettyä oman osaamisesi viimeistä pisaraa myöten. Tyytyväisyyden ja onnistumisen tunne lisääntyy kun tietää tehneensä parhaansa. Nauti prosessista!
Tauottamalla maalaamista pidät silmät tuoreina ja mielen virkeänä
Tässä kohtaa pidin pientä taukoa teoksen maalaamisesta ja työstin välissä muita projekteja. Näin silmät pysyy tuoreina ja mieli virkeänä. Homma muuttuu äkkiä puuduttavaksi jos yhtä teosta täytyy työstää monta pitkää päivää putkeen. Minulla on tapana maalata montaa teosta yhtä aikaa, työstäen kutakin vuorotellen aina vähän eteenpäin.
Ainoa huono puoli monen teoksen tekemisestä yhtä aikaa on se, että ateljeen nurkat täyttyvät äkkiä keskeneräisistä teoksista. Nopean arvion mukaan minulla on tällä hetkellä noin 20 enemmän tai vähemmän kesken olevaa maalausta.
Maalauksen työstäminen jatkuu
Tässä vaiheessa aloin miettiä vähän enemmän värisävyjä. Oikeiden värisävyjen löytämisessä käytän muun muassa kahta periaatetta. Ensimmäiseksi annan havainnon ohjata itseäni. Kiinnitän huomiota visuaaliseen impressioon kun katson peilikuvaani ja yritän siirtää havaintojani malaauskankaalle.
Toisena periaatteena on uskottavuus. Mietin maalatessani yksinkertaisesti sitä, että näyttää esimerkiksi ihon värisävyt realistisilta ja uskottavilta. Realisimiakin tärkeämpää on uskottavuus. Jos maalaus näyttää uskottavalta ihmiseltä on saavutettu jo paljon.
Maalarin pyyhekumi
Hiomapaperi on maalarin pyyhekumi. Käytän sitä blendaamiseen, kumittamiseen ja tekstuurien luomiseen. Tässä vaiheessa maalausprosessia hioin maalausta hiomapaperilla kauttaaltaan.
Niin kuin kuvasta huomaat, hiominen on tuhoava tekniikka. Joku voisi ajatella, että nyt maalaus otti takapakkia. Hiominen ei ole välttämätöntä. Jos pelkäät tarkoituksellisesti tuhota jo rakentamaasi maalausta, älä käytä sitä.
Tuhoamisen jälkeen jälleenrakennus
Hiomisen jälkeen seurasi jälleenrakennusvaihe ja aloin lisätä uutta maalia päälle.
Hiomisen jäljet näkyvät vielä varsin selvästi maalauksessa. Kuten huomaat hiomisella saa hyvä ä utuisuutta maalaukseen. Mitään peruuttamatonta ei hiominen ole saanut aikaan, vaan maalauksen voi työstää sen jälkeen haluamaansa tarkkuuteen. Hiomista voi tehdä myös paikallisesti. Hyvässä maalauksessa on variaatiota rajojen tarkkuudessa ja kontrastin voimakkuudessa.
Huomio silmiin
Tässä kohtaa keskitin huomioni silmiin ja siihen miten ne saisi toimimaan.
Tämä oli askel johonkin suuntaan. Maalaaminen on välillä jonkin piirteen muuttelua edestakaisin. Toimiva ratkaisu löytyy kokeilujen kautta.
Maalauksen hienosäätämistä
Joidenkin päivien työskentelyn jälkeen maalaus alkoi olla melko lähellä valmista. Tein välissä myös melko huomattavan muutoksen kauluksiin. Kumitin vanhat kaulukset pois hiomapaperilla ja maalasin päälle uudet. Tämän muutoksen jälkeen maalaukseen tuli parempi ylöspäin suuntautuvan liikkeen tuntu. Kiitos Jan-Ove Tuville hyvästä vinkistä!
Tämä maalauskokemukseni valaisee erinomaisesti sitä, että miksi kannattaa hakea luotettavaa ohjausta itsensä ulkopuolelta. Omille töilleen sokeutuu helposti. Aina ei vain yksinkertaisesti tajua, että miten teoksen saisi toimimaan paremmin. Jonkun kokeneen maalarin näkemys voi auttaa viemään teoksen seuraavalle tasolle. Onnistuminen ei suinkaan ole kiinni pelkästä teknisestä osaamisesta. Hyviä kuvia on suhteellisen helppo maalata, mutta hyviä teoksia ei. Varsin haasteellista on saada tällainen passikuvamainen sommitelma näyttämään vähänkään eloisalta.
Hätäinen tekijä voisi julistaa maalauksen tässä kohtaa valmiiksi, mutta en aio tehdä niin, vaan jätän oven auki muutoksille. Mitään kovin isoja maalaukseen tuskin enää tulee, mutta pientä hienosäätöä kyllä. Niin kauan kuin teos ei ole vaihtamassa omistajaa, maalauksen työstämistä voi jatkaa. Mutta jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin tietää ammentaneensa itsestään irti kaiken sen hetkisen osaamisen. Siinä vaiheessa teoksen voi julistaa valmiiksi, koska muussa tapauksessa oletettu parantelu olisi vain maalin liikuttelua edestakaisin ilman todellista päämäärää. Jos teosta aikoo parantaa täytyy olla jonkinlainen ajatus siitä, että miten se voisi tapahtua.
Opi lisää kuvien tekemisen tärkeimmistä periaatteista
Kuten mainitsin on ulkopuolisesta ohjauksesta todella paljon apua kun haluaa tehdä hyviä teoksia. Taidekoulu Tuimalassa on monia hyviä verkkokursseja, joissa pääset harjoittelemaan ohjatusti kuvataiteen tärkeimpiä ydinperiaatteita.
Kun hallitset nämä periaatteet voit ottaa maalausprosessin omiin käsiisi, eikä onnistuminen ole sen jälkeen pelkkää sattuman kauppaa. Olet lämpimästi tervetullut opiskelemaan piirtämistä ja maalamista kursseillemme! Kaikki kurssimme löydät osoitteesta www.taidekoulutuimala.fi
Terveisin,
Tuomas