Kaikki ymmärtävät intuitiivisesti, että jonkin taidon oppiminen ja siinä kehittyminen vaatii säännöllistä harjoittelua. Kaikilla meistä on myös jotain omakohtaista kokemusta asiasta. Taidot eivät ilmaannu meihin jotenkin mystisesti tyhjästä. Aina vaaditaan vaivannäköä. Tämä pätee luonnollisesti myös piirustustaitoon. Vain harjoittelemalla voi tulla taitavaksi piirtäjäksi.
Koska säännöllinen harjoittelu on välttämätöntä, moni voi miettiä, mitä säännöllinen harjoittelu tarkalleen tarkoittaa? Kuinka usein pitäisi piirtää? Joka päivä? Kerran viikossa? Tai haittaako jos harjoitteluun tulee pitempiä taukoja? Käsittelen näitä kysymyksiä tässä artikkelissa.
Automaation taso
Hyvä peruslähtökohta piirustustaidon kehittämiselle on se, että pyrkii harjoittelemaan mahdollisimman usein, jos mahdollista jopa päivittäin. Näin piirtämisen ydintaidoissa saavutetaan automaation taso. Automaation taso tarkoittaa sitä, että toiminto on tullut pysyvästi osaksi aivojen rakennetta ja toiminnon suorittaminen sujuu ilman suurempaa ajatustyötä, ikään kuin itsestään. Tämän tason saavuttaminen avaa ovet onnistuneelle intuitiiviselle itseilmaisulle. Jos hyppää suoraan itseilmaisuun, ilman hyvää teknistä pohjaa, onnistuminen on enimmäkseen sattuman kauppaa. Alla oleva video havainnollistaa sitä kuinka taiteilija voi perustekniikat sisäistettyään alkaa lisätä piirtämiseen omaa tulkintaa ja itseilmaisua. Automaatio tuo rentoutta ja vapautta taiteen tekemiseen.
Kun jokin taito tai ominaisuus on automaation tasolla, ei sitä voi enää täysin unohtaa muuten kuin aivovamman seurauksena. Näin ollen pitempikään tauko piirtämisessä ei pyyhi hankittua taitoa pois mielestä. Toisaalta jos piirtää kovin harvoin ei tekniikka myöskään parane.
Automaatio ei nimittäin tarkoita täydellisyyttä. Taitoja on mahdollista kehittää koko eliniän. Asiaan liittyy eräs toinenkin puoli. Piirtäminen ei ole vain tekninen taito ja siksi piirustustaitoa voi kehittää muutenkin kuin kynä kädessä. Miten se on mahdollista?
Piirtäminen on muutakin kuin piirtämistä
Piirustustaito on sekä kädentaito, että silmäntaito. Taiteellista silmää ja havaintokyvyn tarkkuutta voi kehittää muutenkin kuin piirtäen. Voit kaiken aikaa havainnoida aktiivisesti ympäristöäsi, pannen merkille esimerkiksi minkä muotoisia, kokoisia, värisiä näkemäsi asiat ovat. Voit arvioida kohteiden valööreita ja linjojen kallistuskulmia milloin vain. Kun on piirtänyt tai maalannut tarpeeksi, niin myös tällaisesta ympäristön havainnoimisesta tulee automaattista.
Kokemuksen myötä kuvataiteen ja muun elämän väliset rajat alkavat hämärtyä. Saatat havahtua oivallukseen, että elät itse keskellä suurenmoista taideteosta, jota kutsutaan maailmankaikkeudeksi. Voit oppia paljon taiteesta tarkkailemalla ja tutkimalla maailmankaikkeutta ja luontoa. Taitavinkin mestariteos kalpenee luomakunnan kauneuden rinnalla. Kun elät elämääsi silmät auki, tässä hetkessä läsnäolevana ja olet tarkkaavainen, voit kehittää taiteellista silmääsi kaiken aikaa.
Piirtäminen on luovaa ongelmanratkaisua
Piirustustaito on myös ajattelutaito. Jokainen piirustussessio on luovaa ongelmanratkaisua, jossa teos syntyy sen tuloksena, että olet ratkaissut pitkän sarjan kysymyksiä. Ennen kuin edes pääset itse piirtämiseen, täytyy sinun ratkaista monta kysymystä. Mitä haluan piirtää? Mitä välineitä aion käyttää? Mikä on tyylillinen tavoitteeni? Mitä haluan kertoa taiteellani? Näihin kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Se miten niihin vastaat riippuu enimmäkseen subjektiivisista mielipiteistäsi ja henkilökohtaisista mieltymyksistäsi.
Kun olet viimein valmis aloittamaan piirtämisen astut visuaaliseen labyrinttiin, jonka läpäisemiseen tarvitaan ongelmanratkaisutaitoa. Edessäsi on jälleen monta kysymystä joihin sinun täytyy selvittää oikeat vastaukset. Minkä kokoinen se on? Minkä muotoinen se on? Mikä on sen kallistuskulma? Kuinka tumma tai vaalea se on? Tässä joitakin niistä kysymyksistä joihin sinun täytyy löytää vastaukset piirustusprosessin aikana.
Jos pyrit tekemään realistista esittävää taidetta, on sinun kehitettävä myös kriittistä ajattelua ja kykyä havainnoida visuaalista todellisuutta mahdollisimman objektiivisesti. Mitä tarkemmin pyrit jäljentämään näköhavaintosi paperille, sitä rehellisemmin ja objektiivisemmin täytyy sinun suhtautua edellä mainittuihin kysymyksiin. Subjektiivisille mielipiteille ei silloin jää sijaa. Täydellinen jäljennös syntyy vain kun kohteen koko, muoto, tummuudet ja värit jäljennetään millintarkasti oikein. Viivotin tai valööriasteikko kertoo totuuden.
Koska asioiden kokoa, muotoa ja sävyä koskevaa analysointia on mahdollista tehdä kaiken aikaa, voi piirustustaitoa kehittää myös epäsuorasti, piirtämättä mitään. Näin ollen harjoitustaukojen aikana on mahdollista ainakin ylläpitää jo hankittuja taitoja. Oma käytännön kokemukseni on se, että joskus sopiva tauko näyttää jopa vievän taitoja eteenpäin.
Tärkeä ominaisuus jota voi kehittää ateljeen ulkopuolella
Piirtämiseen liittyy lisäksi muita henkisiä ominaisuuksia, joiden kehittäminen tekee sinusta paremman piirtäjän ilman, että sinun tarvitsee piirtää viivaakaan. Yksi tärkeimmistä piirtäjän ominaisuuksista on kärsivällisyys. Hätäilemällä syntyy harvoin mitään hyvää.
Olin itse vuosia piirtämättä aktiivisesti. Kun lopulta palasin piirustuspaperin äärelle, palasin lähes heti parempana piirtäjänä, koska olin vuosien aikana muuttunut kärsivällisemmäksi ja kehittänyt keskittymiskykyäni. Älä sinä kuitenkaan pidä vuosien taukoa piirtämisestä, koska kärsivällisyyttä voi kehittää myös piirtäessä.
Tauot pitää yllä mielenkiintoa ja antaa uutta intoa
Samojen asioiden toistaminen päivästä päivään voi alkaa tuntua jossain vaiheessa puuduttavalta. Siksi onkin järkevää pitää välillä pientä lomaa aktiivisesta piirtämisestä. Siihen kuinka pitkän tauon tulisi olla, en osaa sanoa tieteellistä vastausta, mutta oma kokemukseni on, että muutamasta päivästä muutamaan viikkoon toimii minulla.
Joskus myös muutokset olosuhteissa pakottavat pitämään taukoja, eikä siitä tarvitse olla liian huolissaan. Kuten aiemmin jo totesin piirtäminen on muutakin kuin piirtämistä ja joskus taidot näyttävät kehittyvän tauon aikana.
Harjoittelutauko voi myös antaa uutta intoa kuvataiteen tekoon. Joskus on hyvä antaa ajatusten kypsyä ja etsiä kaikessa rauhassa inspiraatiota.
Kesälomalla piirtämisestä
Entä millaiset ovat minun harjoittelutottumukseni? Kuinka usein piirrän? Kuinka pitkiä taukoja pidän?
Suurimman osan vuodesta piirrän lähes päivittäin jotain, mutta kesäisin pidän taukoa kuvataiteen tekemisestä. Osittain joudun kesätauolle olosuhteiden pakosta, osittain se on tietoinen valinta. Vaikka kuvataide on minulle tärkeä asia ja nautin valtavasti taiteen tekemisestä, niin se ei ole kuitenkaan kaikkein tärkeintä elämässäni. Tasapainon vuoksi haluan välillä ottaa hieman etäisyyttä kuvataiteeseen, joskin täydellinen irtautuminen näyttää olevan minulle mahdotonta. Kuitenkin voin olla piirtämättä muutamankin viikon kerrallaan olematta huolissaan siitä, että menettäisin otteeni piirustustaitoon. Muuna aikana vuodesta piirrän paljon, jopa kyllästymiseen asti. Kesäloma piirtämisestä on minulle tervetullutta vaihtelua.
Piirustusterveisin,
Tuomas
Comments