Hei! Koska moni taiteilija tai taiteen harrastaja kokee ongelmaksi oman tyylin ja persoonallisen ilmaisutavan löytämisen, päätin kehittää tyyligeneraattorin ratkaisuksi ongelmaan. Tyyligeneraattori on ajatustyökalu, jonka avulla voit kirkastaa omat taiteelliset arvosi ja sen myötä löytää oman tyylisi taiteilijana.
Mikä on tyyligeneraattori?
Mikä on tyyligeneraattori? Se on ajatustyökalu, jonka avulla voit etsiä ja rakentaa omaa tyyliäsi taiteilijana. Menetelmän avulla voit analysoida suosikkiteoksiasi ja löytää niistä punaisen langan sekä ne piirteet, jotka voivat muodostaa oman tyylisi perustan.
Tyyligeneraattori auttaa sinua erittelemään muun muassa sitä, että mikä voisi olla sinulle ominainen tyylisuunta, mikä sopiva tekniikka, mikä teostesi abstraktion taso ja sanomasi taiteilijana.
Mihin tyyligeneraattorin todellinen voima perustuu?
Tyyligeneraattorin todellinen voima piilee siinä, että se voi auttaa sinua kirkastamaan omat taiteelliset arvosi. Tyytyväisyys taiteilijana saavutetaan kun taiteen tekemistä ohjaa omat syvimmät arvostukset ja ihanteet. Generaattoria käyttäessäsi mieti siksi kokoajan samalla sitä, että mitkä asiat koskettavat sinua aidosti ja syvästi. Mitkä elävöittävät sinua ja herättävät sinussa tunteita. Yritä saada yhteys omiin todellisiin taiteellisiin arvoihisi. Tyyli on vain työkalu, jonka avulla voi ilmaista omia taiteellisia arvoja. Monelle oman tyylin löytäminen tarkoittaakin todellisuudessa omien taiteellisten arvojen kirkastamista. Generaattori voi auttaa tässä.
Voisitkin ennen generaattorin käytön aloittamista hetken aikaa pohtia sitä, että mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä sekä elämässä yleisesti että kuvataiteessa. Kirjoita vaikka lyhyt lista ranskalaisilla viivoilla asioista, joita arvostat elämässä. Mieti erityisesti sellaisia asioita, joita voisit haluta ilmaista kuvataiteen keinoin.
Esimerkki. Ajattomuus, kauneus, luonto, empatia, käsityötaito, totuus jne.
Tässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Arvojen ei tarvitse myöskään olla mitenkään äärimmäisen syvällisiä tai yleviä. Ne voivat olla arkisia ja yksinkertaisia. Esimerkki maanläheisestä arvosta voisi olla vaikka "kauniit värit". Kyse on siitä mikä sinulle on tärkeää. Kyse on sinun taiteellisista arvoistasi ja ihanteistasi.
Miten tyyligeneraattori toimii?
Generaattori koostuu sarjasta melko helppoja pohdintatehtäviä, joiden avulla pystyt erittelemään sitä, mitkä piirteet taiteessa vetoavat sinuun erityisesti. Generaattorin avulla tutkit samalla sekä muiden teoksia että omaa sisintäsi ja taiteellisia arvojasi.
Ensimmäinen tieto mikä generaattoriin täytyy syöttää on riittävä määrä visuaalista aineistoa, jota se voi prosessoida. Kerää siksi itsellesi kuvia suosikkiteoksistasi tai yleensä teoksista, joissa on mielestäsi joitain erityisesti sinuun vetoavia piirteitä. Kuva voi olla myös osa jostain taideteoksesta.
Kerää siis runsas määrä teoskuvia netin kuvapankeista ja sitten siivilöi niistä 10-20 teosta. Valitse teokset, jotka koskettavat ja inspiroivat sinua eniten. Huomio teoksissa kannattaa kiinnittää kokonaisuuteen. Voimme löytää melkein mistä teoksesta tahansa jotain mielenkiintoista tai vetoavaa, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että arvostaisimme teosta syvästi tai, että se olisi linjassa omien ihanteidemme kanssa. Siksi kuulostele sisintäsi ja valitse kuvat, jotka herättävät sinussa tunteita ja tuntuvat ikään kuin eniten omilta. Nämä 10-20 teosta tulevat toimimaan tyyligeneraattorin polttoaineena.
Laitetaan tyyligeneraattori käyntiin
Kun olet valinnut 10-20 suosikkikuvaasi olet valmis käynnistämään tyyligeneraattorin. Havainnollistan prosessia tästä eteenpäin 10 kuvan välityksellä.
Tyyligeneraattorin käytössä tarvitset kynää, paperia ja laskukoneen. Laskutoimitukset ovat tosin yksinkertaisia, joten todennäköisesti pärjäät ilman laskukonettakin.
Vaihe 1: Aihe
Tyylin generoinnin ensimmäisessä vaiheessa tutkimme valittujen teosten aiheita eli sitä mitä ne esittävät vai esittävätkö ne mitään. Aivan ensimmäinen kysymys kuuluukin: "Mitkä teoksista ovat esittäviä ja mitkä ei-esittäviä?" Laske esittävien ja ei-esittävien teosten määrä ja kirjaa se ylös.
Esimerkki. Kaikki esittäviä.
Nyt kun tiedämme, että kaikki kuvat ovat esittäviä voimme laskea mitä aiheita teokset esittävät. Teoksessa voi olla monia objekteja, mutta yleensä teoksella on jokin pääaihe. Se voi olla muotokuva, maisema, esine-asetelma tai jokin muu. Luultavasti pystyt melko helposti tunnistamaan teoksen aiheen. Jos kyseessä on ei-esittävä teos, silloin aiheeksi voi kirjata joko "ei-esittävä" tai "abstrakti".
Esimerkki. Aiheet: Muotokuva x 7, Patsas x 1, Maisema x 2
Seuraavaksi kysy itseltäsi: "Toistuuko jokin aihe useammin kuin muut?"
Esimerkki. Kuvavalikoimasta suurin osa on muotokuvia.
Nyt olemme saaneet arvokasta tietoa siitä, mikä aihe meitä kiinnostaa eniten. Esimerkkitapauksessa muotokuva nousi selkeästi muiden yläpuolelle. Tämä voisi viitata siihen suuntaan, että muotokuva voisi olla usein toistuva aihe teoksissamme. Tältä pohjalta on hyvä siirtyä tutkimustyön seuraavaan vaiheeseen.
Vaihe 2: Abstraktion taso
Taide jaotellaan usein esittävään ja abstraktiin taiteeseen, mutta todellisuudessa tämä ei ole paras tapa kuvata taiteen tyylejä. Miksi? Koska jokainen taideteos on todellisuudessa abstrakti, ainoastaan abstraktion taso vaihtelee. Kaikkein hyperrealistisinkin teos on abstraktio eli pelkistys elävästä ja hengittävästä todellisuudesta. Abstraktion taso määrittelee sen kuinka kirjaimellisesti ja tarkasti teoksen objekteja on kuvattu, tai kuinka lähellä ne ovat visuaalista todellisuutta. Abstraktion lisääntyessä kuva siirtyy kauemmas ja kauemmas siitä miltä objektit todellisuudessa näyttävät. Lopulta päädytään täyteen abstraktioon, jolla ei ole enää mitään selvää yhteyttä mihinkään tunnistettavaan objektiin.
Oman tyylin löytämisen kannalta on hyvä miettiä sitä, mille abstraktion tasolle omat suosikkiteokset asettuvat. Abstraktion tasoa voi arvioida seuraavan asteikon avulla.
1 = Täysin kirjaimellinen/realistinen (foto/hyperrealismi)
2 = Kirjaimellinen/realistinen (mutta ei täysin kirjaimellinen)
3 = Impressionistinen (selkeästi esittävä teos, mutta osittain abstrakti)
4 = Puoliabstrakti (abstrakti, mutta esittäviä piirteitä)
5 = Täysin abstrakti
Tasoja voisi olla enemmänkin, mutta jotta prosessi ei mene liian monimutkaiseksi viisi tasoa riittää aivan hyvin.
Seuraavaksi tehtäväsi on siis arvioida suosikkiteostesi abstraktion tasoa. Kirjaa tulokset ylös, koska laskemme niistä keskiarvon. Numeroi siis teokset asteikon mukaan ja laske ne yhteen.
Jos sinun on vaikea asettaa teosta asteikolle mieti sitä kuinka kirjaimellisesti ja tunnistettavasti siinä on kuvattu teoksen aihetta tai objekteja. Täysin realistinen on täysin tunnistettava. Mitä abstraktimpi teos on, sitä vaikeampi sen objekteja on yhdistää tunnistettaviin objekteihin.
Ihmisen aivot ovat tosin taidokkaat etsimään merkitystä merkityksettömästä. Mikä tahansa epämääräinen kuvio voi tuoda mieleen jonkin tutun objektin. Mutta ymmärrät varmasti mitä abstraktion tasolla tarkoitan ja pystyt määrittelemään milloin kyseessä on esittävä teos, milloin ei-esittävä ja milloin teos on jotain siltä väliltä.
Älä jää analysoimaan teoksen abstraktion tasoa liian kauaksi aikaa, vaan aseta se jollekin tasolle melko nopean yleisvaikutelman perusteella.
Esimerkki. 6 x kirjaimellinen (2), 3 x impressionistinen (3), 1 puoliabstrakti (4)
Lasketaan sitten tulokset yhteen. 6 x 2 = 12, 3 x 3 = 9, 1 x 4 = 4
Seuraavaksi lasketaan keskiarvo. Se tapahtuu niin, että edellisten kertolaskujen yhteenlaskettu summa jaetaan teosten määrällä, joka on tässä tapauksessa kymmenen.
12+9+4 = 25
25/10 = 2,5
Tulos on 2,5. Se tarkoittaa, että keskiarvo abstraktion taso on kirjaimellinen/realistinen melko huomattavalla impressionistisella otteella.
Nyt tiedämme siis, että tyylillemme voisi olla ominaista realistiset muotokuvat, jotka on tehty vahvalla impressionistisella otteella. Aihetta ei kuvata täysin kirjaimellisesti vaan osittain pelkistävän abstraktion avulla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa suunnilleen Sargentin, Repinin ja muiden realisti impressionistien tyylisiä teoksia. Myös myöhempi Rembrandt ja Velasquez sopivat tähän kategoriaan.
3. Vaihe: Tunnelma
Tässä vaiheessa ei tarvita matematiikkaa, vaan visuaalinen arviointi ja siihen liittyvä pohdiskelu riittää. Voisit esittää itsellesi seuraavanlaisia kysymyksiä: Toistuuko teoksissa tietty tunnelma? Miten kuvailisin teosten yleistä ilmapiiriä? Hallitseeko teoksissa tummat vai vaaleat värit? Missä suhteessa teoksissa on puhtaita ja murrettuja värejä? Onko valaistus tasainen, dramaattinen (vahva valot ja varjot) vai jotain siltä väliltä? Mihin vuorokauden aikaan teokset sijoittuvat?
Pohdi siis jonkin aikaa teosten yleisvaikutelmaa, tunnetta ja ilmapiiriä.
Voi toki olla, että valitsemasi teokset ovat tunnelmaltaan hyvin erilaisia, mutta useimmiten meihin vetoaa eniten tunnelmaltaan juuri tietyn tyyppiset teokset.
Esimerkki. Useimmissa valitsemissani teoksissa on dramaattinen tunnelma, tummat värit hallitsevia, voimakas valo ja varjo. Tyypillisiä klassisia teoksia.
Jos mikään tietty tunnelma ei nouse yli muiden, se ei haittaa. Tyyliisi voi kuulua vaihtelevuutta. Sekin on hyvä asia. Tässä etsitään nimenomaan sinun tyyliäsi ei kenenkään muun.
4. Vaihe: Tekniikka
Tekniikka tarkoittaa teoksessa käytettyä kuvataiteen tekniikkaa. Se voi olla lyijykynäpiirustus, hiilipiirustus, värikynäpiirustus, öljymaalaus, akryylimaalaus, vesivärimaalaus, sekatekniikka tai jokin muu.
Mikä tekniikka esiintyy suosikkiteoksissa eniten? Tai minkä tekniikan itse hallitset parhaiten ja koet luontevaksi? Pohdi hetken aikaa sitä, että mikä voisi olla omien teostesi ensisijainen tekniikka. Valitsemissasi suosikkiteoksissa usein esiintyvä tekniikka voi viitata siihen, että se sopisi myös sinun tyyliisi.
5. Vaihe: Kädenjälki
Kädenjälki tarkoittaa taiteilijan siveltimen tai -kynänjälkeä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi teoksen tekstuuria ja tarkkuutta.
Tutki valitsemiesi teosten siveltimen tai kynän jälkeä. Onko jälki siistiä ja tarkkaa? Onko jälki sellaista, että siveltimen vedot näkyvät? Onko käytetty paksua maalia? Onko maalia manipuloitu kankaan pinnalla vai onko maalausjälki välitöntä (yksi siveltimen veto ja se on siinä)? Miten muuten kuvailisit siveltimen tai kynän jälkeä?
Tee lyhyt kuvaus jokaisesta teoksesta edellä mainittujen kysymysten avulla. Mitkä piirteet toistuvat teoksissa tai nousevat selkeästi esiin.
Voit muodostaa oman kädenjäljen yhdistelemällä suosikkiteostesi siveltimen jälkeä.
Luontainen ja opittu kädenjälki
Tämän lisäksi oman mausteen teoksiisi antaa oma luontainen kädenjälkesi tai käsialasi taiteilijana. Jokaisella meillä on oma taiteellinen sormenjälkemme, millä on taipumusta näkyä tavalla tai toisella teoksissamme. Paras lopputulos syntyy yleensä siitä kun luontaiseen kädenjälkeen yhdistyy opittu ja harjoittelun kautta hankittu kädenjälki eli taito tehdä tietoisesti erilaisia jälkiä siveltimellä tai kynällä.
Tekniikan harjoittelu onkin oleellinen osa oman tyylin etsimistä. Omaa autenttista itseään ja luovia visioitaan ei voi useinkaan ilmaista täysin tyydyttävällä tavalla jos tekninen osaaminen on puutteellista. Osaamisen taso määrittelee paljon ilmaisun vapautta. Ainoastaan siinä tapauksessa jos tyyliisi kuuluu täysin sattumanvarainen ja kaoottinen ilmaisu, ei teknisellä osaamisella ole merkitystä tai osaamista tarvitaan vain minimaalisesti. Esimerkiksi Jackson Pollock-tyylinen värien räiskintä ei varsinaisesti vaadi teknistä taitoa. Se vaatii kyllä tietynlaista luonnetta. Pollockin maalaustyyliä kutsutaan nimellä action painting eli toimintamaalaus. Se on varsin kehollinen maalaustyyli, joten jos et ole tottunut käyttämään kehoasi rohkeasti ei tyyli ehkä sovi sinulle. Se mikä on vaikeaa ja mikä helppoa riippuu siis yksilöstä. Jokainen maalari kuitenkin hyötyy valtavasti maalaustekniikan perusteiden hallinnasta.
Olleellista on se, että tiedostat omat tyylilliset tavoitteesi, koska silloin voit asettaa myös tekniset tavoitteesi niin, että ne tukevat tyyliäsi taiteilijana.
6. Vaihe: Värit
Tee kollaasi suosikkiteoksistasi ja laita kuva siitä palettigeneraattoriin. Generaattori antaa sinulle 2-10 hallitsevaa väriä. Nämä hallitsevat värit kertoo minkälainen värimaailma voisi olla hallitseva sinun teoksissasi. Palettigeneraattori löytyy tästä osoitteesta: https://palettegenerator.com
Palettigeneraattorin lisäksi kannattaa asiaa miettiä yksinkertaisesti sen kautta, että millaisesta värimaailmasta pidät. Tykkäätkö lämpimistä vai kylmistä sävyistä? Vetoaako neutraalit sävyt sinuun vai pidätkö puhtaista väreistä? Kenties vanhojen mestarien rusehtava ja monesti melkein monokromaattinen värimaailma on suosikkisi.
Tärkeää tässä olisi se, että tunnistat mitkä ovat suosikkiteostesi todelliset hallitsevat värit. Väreihin liittyy nimittäin eräänlaisia optisia harhoja, jotka hämäävät kouluttamatonta silmää.
Pikakurssi värioppiin - Ymmärrä värejä
Tähän kohtaan onkin paikallaan ottaa pieni väriopin pikakurssi.
Jotkut sanovat toisinaan, että he rakastavat voimakkaita värejä. Mutta mihin tämä toteamus perustuu? Väri voi olla melko voimakas, vaikka se olisi hyvin harmaa eli neutraali jos se laitetaan vielä harmaamman värisävyn viereen. Harmaudessa on voimaa ja se on alue, jossa kaikki väriympyrän värit kohtaavat. Hyvä teos perustuu harmaalle ja neutraalille väripohjalle. Näin on usein myös monissa ’värikkäissä’ teoksissa. Aloittelevat maalarit arvioivat värejä lähes aina liian voimakkaiksi.
Toki teoksen värit voivat myös todellisuudessa olla puhtaita ja kirkkaita, mutta monessa maalaustyylissä käytetään murrettuja ja epäpuhtaita värejä. Puhdas väri on väri sellaisenaan niin kuin se tulee ulos tuubista. Kun väriin sekoittaa jotain toista, varsinkin vastaväriä tai murrettua väriä, alkaa väri 'likaantua'. Likaantumisessa ei tässä tapauksessa ole mitään negatiivista. Maalaamiseen kuuluu luonnollisesti värien sekoittamista.
Myös vastavärien avulla voi saada aikaan eräänlaisia optisia harhoja. Harmaan voi saada näyttämään siniseltä, jos sen viereen laittaa oranssia. Siksi toimivaan väripalettiin ei tarvita välttämättä järkyttävää määrää värituubeja, vaan muutamakin väri riittää. Esimerkiksi klassisessa Apelleen paletissa on vain neljä väriä. Musta, punainen, keltainen ja valkoinen. Apelleen paletissa mustaa käytetään sinisenä. Seuraavassa videossa rakennusmaalari kertoo oman kokemuksensa siitä miten harmaa voi näyttää siniseltä.
Asian ydin on se, että on tärkeää oppia lukemaan värejä oikein ja ymmärtämään miten värit toimivat. Taiteilija ei voi aina luottaa pelkästään omiin silmiinsä. Siksi palettigeneraattori on hyvä apuväline. Se antaa objektiivisen arvion teosten hallitsevista väreistä. Siihen mille, jokin väri näyttää vaikuttaa konteksti. Palettigeneraattorin sijaan tai sen kanssa voit käyttää myös tietokoneen piirustusohjelman ”color picker” -toimintoa. ”Color picker” poimii ja eristää valitsemasi kohdan värisävyn. ”Color pickerin” avulla paletin voi tehdä itse.
Joka tapauksessa oman tyylin värimaailmaa on hyvä miettiä omien suosikkiteosten kautta ja eristämällä niistä niiden todelliset, ei oletetut värit. Tietotekniikkaa kannattaa hyödyntää tässä kunnes oma silmä on kehittynyt tunnistamaan värien todellisen luonteen.
Palettigeneraattori luo keskiarvopaletin, joten sen tulos toimii lähtökohtana jonka perusteella voi luodan teostensa värimaailmalle rungon. Kun perusta on luotu voi teosta maustaa muilla väreillä.
7. Vaihe: Sanoma ja taiteelliset arvosi
Tätä vaihetta varten sinun täytyy vähän perehtyä suosikkiteostesi tekijöiden ajatusmaailmaan. Selvitä mitä kyseiset taiteilijat halusivat sanoa taiteensa välityksellä? Tämän selvittämiseen voi riittää wikipedia artikkelin lukeminen, mutta joskus se voi vaatia vähän enemmän tutkimustyötä. Myös YouTubesta löytyy hyviä dokumenttivideoita ja lyhyempiä videoita taiteilijoista, joissa kuvaillaan taitelijoiden elämää ja ajatusmaailmaa. Jos jokin ajatus tai sanoma tuntuu omalta, ehkä se voisi olla oman taiteesi sanoma. Oman sanoman löytämisessä auttaa oman arvomaailmansa kirkastaminen. Autenttinen sanoma kumpuaa syvimmistä arvostuksista ja ihanteista. Siksi myös pieni itsetutkistelu voi olla paikallaan.
Tässä esimerkin vuoksi yksi video, jossa valotetaan mahdollista ajatusmaailmaa Rembrandtin teosten takana.
Todennäköisesti suosikkiteoksillasi on jokin yhteys omiin taiteellisiin ihanteisiisi ja arvomaailmaasi. Miksi muuten ne olisivat suosikkiteoksiasi? Siksi toisten tekemät taideteokset voivat toimia ikään kuin peileinä, joiden avulla voi peilata omaa sisintään.
Omissa arvoissa ei siis ole mitään absoluuttisen ainutlaatuista tai sisäsyntyistä. Kukaan ei elä tällä planeetalla täydellisessä eristyksessä ja tyhjiössä. Vaikka menisit vuosiksi elämään yksin pimeään luolaan ilman yhteyttä muihin ihmisiin saat aistiesi kautta silti vaikutteita ympäristöstä. Toisin sanottuna on monia ihmisiä, jotka jakavat sinun tärkeimmät arvosi ja näiden arvojen kirkastuminen voi tapahtua toisten ihmisten tai itsen ulkopuolella olevien tietolähteiden kautta. Siksi omien taiteellisten ihanteiden ja arvojen pohtimisessa on suureksi avuksi se, että tutkii ihailemiensa taiteilijoiden ajatusmaailmaa.
Kun löydät yhteyden omiin syvimpiin ihanteisiisi, alkaa oma autenttinen ilmaisutapasi ja tyylisi tulla esiin itsestään. Niinpä tämä seitsemäs vaihe tyylin etsinnässä on todellisuudessa sekä ensimmäinen että viimeinen vaihe. Kaikki alkaa ja päättyy omiin taiteellisiin arvoihin.
Yhteenveto
Muodosta lopuksi yhteenveto tutkimuksesi pohjalta. Kuvaile kuvitteellista teostasi tai tyyliäsi taiteilijana saamiesi tietojen pohjalta.
Esimerkki.
”Tuomas on klassinen maalari, joka maalaa realistisia muotokuvia ripauksella impressionistista ilmaisua. Tuomaksen teoksissa huomattavaa on dramaattinen valo ja varjo, sekä vakava ilmapiiri. Joskus maalausten hahmot voivat tosin olla ripauksen humoristisia. Maalaustekniikassa vuorottelee välittömät siveltimen vedot ja hienovaraisempi siveltimen käyttö. Värimaailmaltaan teokset ovat tummahkoja ja murretut neutraalit sävyt ovat niissä hallitsevia. Tuomas pyrkii kertomaan maalaustensa välityksellä ajattomia ja arkkityypillisiä tarinoita, joiden sanomalla on pysyvää arvoa.”
Vaikeuksia muodostaa selkeää käsitystä omasta tyylistä
Entä jos et löydä selkeää keskiarvoa, vaan kaikki valitsemasi suosikkiteokset ovat hyvin erilaisia? Todennäköisesti niissä on silti joitain yhdistäviä tekijöitä. Poimimalla yhdistävät tekijät saat jonkinlaisen käsityksen millainen oma tyylisi voisi olla. Entä kuka on kieltänyt tekemästä toisistaan paljonkin poikkeavia teoksia? Mitä jos runsas variaatio onkin sinun tyylisi.
Mutta jos haluat vielä selvittää, että löytäisitkö tyyliisi enemmän selkeyttä, niin kerää suurempi määrä kuvia sinuun vetoavista teoksista. Selaa nopeasti kuvamassaa ja katso minkä tyyppiset teokset toistuvat useiten. Saatko valittua näistä teoksista 10 uutta kuvaa analyysia varten? Tai ehkä generaattoriin kannattaa syöttää enemmän kuvia.
Tai sitten kyse on siitä perimmäisestä kysymyksestä. Tiedostatko omat arvosi? Seuraava pohdintatehtävä voi auttaa tässä.
Tärkeä pohdintatehtävä - Millaisia teoksia haluan itse tehdä?
Tässä artikelissa kuvailemani menetelmä ei selvästikään ole matemaattisen tarkkaa tiedettä, vaikka siinä onkin mukana vähän matematiikkaa ja tietotekniikkaa. Lopulta kyseessä on suuntaa antava ajatustyökalu, jonka avulla voit kartoittaa omia taiteellisia mieltymyksiäsi ja ihanteitasi.
Tekemäsi analyysin perusteella tiedät ainakin minkä tyylisiä teoksia haluat katsella. Mutta entä millaisia sinä itse haluat tehdä? Mieti siksi hetken aikaa sitä, että kuinka hyvin tutkimuksesi pohjalta laatimasi keskiarvotyyli vastaa sitä mitä sinä itse todella haluat. Se voi vastata sitä täydellisesti tai osittain. Luultavasti tyyligeneraattorista on joka tapauksessa jotain apua.
Jos omaa tyyliä ei tunnu vielä löytyvän voi generaattori yksinkertaisesti antaa sinulle inspiraatiota ja ideoita omia teoksiasi varten.
Lopullinen totuus selviää kokeilujen kautta ja itsetuntemuksen lisääntyessä
Lopulta oma tyyli ratkeaa käytännön kokeilujen kautta. Oman tyylin löytymistä ei kannata jäädä passiivisesti odottelemaan, koska se ei vie asioita eteenpäin. Tyyligeneraattorin aikaansaama aiheen tarkempi pohdiskelu voi auttaa sinua paljon sen kirkastamisessa, että mistä oman tyylin rakentaminen kannattaa aloittaa. Aina voi myös muuttaa suuntaa jos siltä tuntuu.
Elämänkokemuksen ja taiteellisten kysymysten pohdiskelun myötä oma itsetuntemuksesi todennäköisesti myös lisääntyy ja opit tunnistamaan mikä on osa autenttista itseäsi.
Kaipaatko ammattilaisen apua oman tyylin löytämiseen?
Jos haluat oppia muita keinoja oman tyylin löytämiseen olet tervetullut Taidekoulu Tuimalan Luova sinä -verkkokurssille. Kurssilla paneudumme taiteellisen innoituksesi löytämiseen, luovuutesi herättelyyn sekä siihen, miten voit löytää oman tyylisi ja tapasi tehdä taidetta.
Kurssilla pääset syventymään oman taiteesi alkujuuriin ja kehittämään itseluottamustasi taiteen tekijänä. Kurssilla saat toteuttaa myös oman luovan projektisi ohjatusti.
Tule mukaan uudelle Luova Sinä -kurssille ja opit tehokeinoja luovuutesi herättämiseen. Kurssi on todellinen helmi sinulle, jos haluat pohtia omaa taidettasi ja itseäsi taiteilijana.
Katso kurssin esittelyvideo.
Terveisin,
Tuomas